Ulkomaat

Puola ja Unkari testaavat EU:n yhtenäisyyttä – "Viktor Orbánilla on erittäin kova paineensietokyky"

Kiista EU:n budjetista ja elpymispaketista on typistynyt oikeusvaltioperiaatteeseen, joka tarkoittaa sitä, että julkisen vallan käytön täytyy perustua lakiin.

Puola ja Unkari käyttivät veto-oikeuttaan ja torppasivat maanantaina EU:n budjetin ja elpymispaketin hyväksymisen. Syynä oli se, että rahojen jakamiseen liittyy nyt ehto, jonka mukaan jäsenmaan täytyy kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta.

Molemmissa maissa on käynnissä virallinen EU-tutkinta siitä, ovatko hallinnot heikentäneet oikeuslaitoksen, median ja järjestöjen riippumattomuutta.

Torstaina Eurooppa-neuvosto kokoontuu videokokoukseen, jossa on määrä käydä ilmi, kuinka pitkälle Puola ja Unkari ovat valmiina viemään läpi vaatimuksensa ja kuinka yhtenäisessä rintamassa EU:n muut jäsenmaat ovat.

Budjetin läpi saamiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys.

Puheenjohtajamaa Saksa luottaa kompromissin syntymiseen

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että Puola ja Unkari saivat erittäin hyvän sopimuksen elpymispaketissa: Puola saisi 27 miljardia euroa ja Unkari 7 miljardia euroa.

– Nyt katsotaan, pystyvätkö Puola ja Unkari koronakriisin ja kiireellisyyden varjolla vesittämään oikeusvaltioperiaatteen. Jos näin käy, EU ei voi saada samaan aikaan elpymisrahastoa ja pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, Ronkainen sanoo.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa on esiintynyt luottavaisena siitä, että kompromissi saadaan lopulta aikaiseksi. Sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel että Unkarin pääministeri Viktor Orbán kuuluvat Euroopan parlamentissa EPP:hen. Ronkaisen mukaan EPP ei ole uskaltanut erottaa Orbánin Fidesz-puoluetta: on pelätty, että Orbánin mukana lähtisi muitakin konservatiivisia puolueita ECR:ään, johon Puolan Laki ja oikeus -puolue kuuluu.

Ronkaisen mukaan kokouksissa punnitaan EU:n yhtenäisyys.

– Oikeusvaltioperiaate-kirjauksen löysääminen olisi vaikea paikka pohjoisille maille. Välimeren maat, joihin koronakriisi iski keväällä kaikista kovimmin, puolestaan haluavat elpymisrahaston nopeasti toimimaan. Tuleeko pohjoisen ja etelän välille jako ja onko Saksa kirjauksen löysäämisen kannalla, Ronkainen sanoo.

Jos kompromissia ei saada torstaina aikaan, asian käsittely siirtyy mahdollisesti joulukuuhun.

– EU:n rahoitusohjelmat päättyvät vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen EU jatkaa varjobudjetilla eteenpäin, Ronkainen sanoo.

Unkarissa valtapuolueella ratkaiseva enemmistö

Unkari pärjää EU-maista ylivoimaisesti kehnoiten, kun vertaillaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Asia käy ilmi World Justice Projectin indeksistä.

Yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta kertoo kuvaavasta seinäkirjoituksesta: EU ei saa puuttua Unkarin asioihin, mutta lähettäkää rahat.

Nyyssönen kertoo, että Unkari kuuluu EU:n rahojen suurimpiin väärinkäyttäjiin.

– Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta suurin ongelma on se, että valtapuolue Fideszilla on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, joten se pystyy muokkaamaan lakeja ja perustuslakia. Parhaillaan parlamentissa on käsittelyssä esitys vaalilain muuttamisesta, mikä käytännössä vaikeuttaisi opposition yhteistä esiintymistä, Nyyssönen kertoo.

Opposition yhteislista on pärjännyt gallupissa paremmin kuin Fidesz.

– Epäilemättä nyt testataan Puolan ja Unkarin valtiojohdon paineensietokyky. Orbánilla on erittäin kova paineensietokyky. Se on testattu lukuisissa keitoksissa ennen tätä.