Talous

Sähkön siirtohinnat nousivat kymmenessä vuodessa noin 30 prosenttia – mutta sille on Energiaviraston mukaan hyvät syynsä

Virasto vastasi valvontaa koskevaan arvosteluun tiedotustilaisuudessa keskiviikkoaamuna.

Sähkön jakeluverkkotoiminnan valvonta on tasapainottelua hinnoittelun kohtuullisuuden ja toimitusvarmuuden parantamisen välillä.

Asetelma korostui Energiaviraston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Lähtökohtana oli virastossa tiistaina valmistunut selvitys. Se laadittiin lainsäädännön taustaksi, sillä hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta.

Vuonna 2013 Energiavirasto muutti valvontamenetelmiään. Hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle aiempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi nousi tuolloin sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ylijohtaja Simo Nurmen mukaan näin varmistettiin jakeluverkonhaltijoille mahdollisuus investoida ja kehittää verkkojaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

– Toimintavarmuus onkin parantunut Suomessa viime vuosina merkittävästi, Nurmi sanoi.

– Samalla siirtohinnat ovat pysyneet eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla.

Siirtohinta lähellä Euroopan keskiarvoa

Energiaviraston ylijohtajan mielestä siirtohintojen nousu on ollut toimintavarmuusparannusten valitettava mutta välttämätön seuraus.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kotitalouksien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia vuosina 2010-2019. Se oli ennakoitavissa, Simo Nurmi kertoi.

– Viime vuonna suomalaisen kotitalouden maksama siirtohinta oli hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.

Energiaviraston valvontamenetelmiä on arvosteltu viime viikkoina julkisuudessa. Samalla on esitelty vaihtoehtoisia menetelmiä.

– Monet väitteet eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa valvonnasta kokonaisuudessaan, Nurmi vastasi kritiikkiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Myöskään esitetyt vaihtoehdot eivät pääsääntöisesti toimisi tarkoituksenmukaisesti. Pitkällä tähtäimellä niiden ohjausvaikutukset voisivat johtaa siirtohinnan nousuun, toimitusvarmuuden heikentymiseen ja verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten vaarantumiseen. Seuraukset olisivat siis tavalla tai toisella asiakkaiden edun vastaisia.

Yhtiöt ovat hyvin erilaisia

Yksi haaste on alan toimijoiden määrä. Yhtiöitä on lähes 80, ja osa niistä on suomalaisittain varsin pieniä ja osa hyvin suuria. Myös toimintaympäristöissä on huomattavaa vaihtelua. Tätä korosti selvityksen keskeistä sisältöä läpi käynyt Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo .

Energiaviraston mukaan valvontamenetelmien tärkeitä kehittämiskohteita on kolme.

Ensimmäinen on tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittäminen. Toinen on kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen ja kolmas toimitusvarmuuskannustimen tarve: tarvitaanko sitä tavoiteaikataulun pidentyessä.

– Käytännössä kaikki edellä mainitut kehittämiskohteet vaikuttaisivat sähkön jakeluverkonhaltijoiden tuottoa laskevasti, Saajo totesi.

– Suunnitelmallisesti toteutettuina ne hyödyttäisivät verkkojen 3,6 miljoonaa asiakasta. Samalla ne kuitenkin antaisivat jakeluverkonhaltijoille mahdollisuuden modernisoida verkkoja yhteiskunnan asettamien vaatimusten mukaisesti.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä