Kotimaa

Suomalaislapset ovat länsimaiden toiseksi parhaita lukijoita – Iso kysymys silti kuuluu, miten lapsia voidaan innostaa lukemaan?

Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että Suomen lasten lukutaito on heikentynyt, mutta se on silti kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Lasten lukemisen väheneminen ja lukutaidon heikkeneminen on krooninen murhe myös Suomessa. Sekä koululla että vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen lukuinnon kasvattamisessa.

Suomi sijoittuu juuri julkaistuissa lasten kansainvälisen PIRLS-lukutaitotutkimuksen (Progress in International Reading Literacy Study) tuloksissa viidenneksi Britannian jälkeen.

Lasten lukutaidon kärkikaksikko Singapore ja Hongkong on omissa luvuissaan, ja kolmantena tulee Venäjä. Pohjoismaissa lukutaito on suunnilleen keskenään samalla tasolla.

Vuonna 2021 toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin 4. luokkalaisten luetun ymmärtämistä. Suomessa tutkimuksen järjestämisestä vastasi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Suomi on pisteillä 549 yhä listan kärkipäässä, mutta pisteet ovat laskeneet edellisistä vuoden 2016 tutkimuksen tuloksista.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen lukutaidon asiantuntijan Kaisa Leinon mukaan tuloksissa näkyvää laskua ennakoitiin, koska muissa tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että korona-aika on vaikuttanut lasten lukutaidon oppimiseen.

Pisteet laskivat muissakin maissa. Yllättävää oli kuitenkin se, miten paljon heikkojen lukijoiden osuus oli lisääntynyt Suomessa.

Aineistoa lukutaidosta kerättiin antamalla lapsille tietokoneella suoritettavia tehtäviä, joissa mitattiin luetun ymmärtämistä. Tehtävissä piti vastata kysymyksiin luetusta tekstistä, ja ne oli laadittu yhteistyössä muiden mukana olevien maiden kanssa.

Katse lukuintoon

Lasten lukutaidon heikkeneminen on ollut huolenaiheena Suomessa jo vuosia. Syyksi on epäilty esimerkiksi sosiaalista mediaa, joka tosin voi vahvistaa uudenlaista monilukutaitoa ja myös mediakriittisyyttä.

Vaikka sosiaalinen media kehittääkin lukutaitoa, lasten olisi tärkeää lukea tarinoita, sillä ne kehittävät parhaiten esimerkiksi mielikuvitusta ja sanavarastoa. Vastuu lukemisesta ei kuitenkaan ole lapsella itsellään vaan aikuisilla.

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta edistävän Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen nostaa esille kaikkien suomalaisten – niin lasten kuin aikuistenkin – lukemisen tärkeyden. Hän uskoo, että aikuisten suhtautumisella lukemiseen on merkittävä yhteys lasten lukuintoon.

Kirjoja luetaan yhä alakoulusta lähtien, mutta lukemista kontrolloidaan kirjojen sisällön tuntemisen kautta eikä tilaa jää välttämättä lukemisen ilolle ja arvostukselle. Lukuinto lisääntyy, kun lukeminen itsessään on lapselle miellyttävää ja palkitsevaa tekemistä eikä pelkästään suorittamista.

Laaksosen mukaan lapsia innostaa yhdessä tekeminen ja esimerkiksi koululuokassa kirjojen ja lukemisen kiinnostavuuteen tähtäävä ilmapiiri sekä yhteiset tavoitteet.

Hyvänä esimerkkinä lasten lukemaan kannustamisesta toimii Nummenpakan koulun S2-oppilaiden Lukutoukkakerho. Kerhon tarkoituksena on innostaa lapsia lukemaan niin koulussa kuin myös vapaa-ajalla ja kesälomalla. Lukemisesta on yritetty tehdä lapsille hauskaa esimerkiksi järjestämällä piknik, jossa lapset voivat lukea yhdessä. Tärkeintä on nimenomaan yhdessä tekeminen – se, että lukemisen ilo voidaan jakaa kavereiden kanssa.

Lukemisesta pitää tehdä rutiini

Suuri vastuu lukemisesta on vanhemmilla. Lapsen lukutaidon kehittyminen ja ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoitusta.

– Kaikki vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä, että varhaisen lukutaidon muodostumisen jälkeen pitäisi lukea aina vaan lisää, sillä lukutaito kehittyy koko ajan, Laaksonen sanoo.

Samalla tavalla kuin hampaat pestään joka päivä, niin joka päivä luettaisiin myös kirjaa."

Hän painottaa, että lukemisen täytyisi olla kotona rutiini ja itsestäänselvyys, joka pidetään jatkuvasti arjessa mukana.

– Samalla tavalla kuin hampaat pestään joka päivä, niin joka päivä luettaisiin myös kirjaa.

Lasten lukemisharrastuksessa ja lukutaidossa on tapahtunut eriytymistä eli erot lasten välillä ovat kasvaneet. Joillekin lukeminen saattaa sujua helposti jo varhaisessa vaiheessa, kun taas toiset kamppailevat lukemisen kanssa vielä teini-iässä.

Laaksosen mukaan eriytymistä tapahtui varsinkin korona-aikana. Lukeminen lisääntyi vapaa-ajan ja yhdessäolon myötä sellaisissa perheissä, joissa lukeminen oli jo valmiiksi osa perheen arkea. Toisaalta taas lukeminen todennäköisesti väheni sellaisilla lapsilla, joiden kotona ei lueta, sillä harrastukseen ei saanut enää samalla tavalla tukea esimerkiksi koulusta.

Positiivinen ajattelu kantaa pitkälle

Lukutaidon heikkenemisellä on monenlaisia seurauksia, joista Laaksonen nostaa esille väärinymmärrysten ja esimerkiksi polarisaation mahdollisen lisääntymisen sekä yksilötasolla vaikeudet toimia yhteiskunnassa.

Lukeminen tarjoaa myös aivan toisenlaisia elämyksiä kuin muu viihde. Se voi auttaa esimerkiksi tunteiden tai yksinäisyyden käsittelyssä.“

Laaksonen kuitenkin muistuttaa, että lukeminen on myös itsessään ihanaa ja rentouttavaa. Siksi lapsi, joka ei lue kirjoja, menettää paljon.

– Hyvä lukutaito on hyödyllinen, mutta lukeminen tarjoaa myös aivan toisenlaisia elämyksiä kuin muu viihde. Se voi auttaa esimerkiksi tunteiden tai yksinäisyyden käsittelyssä.

Vaikka lukeminen on vähentynyt, on turha huolestua liikaa, sillä lapset ovat Suomessa yhä kansainvälisesti katsottuna hyviä lukijoita, länsimaiden toiseksi parhaimpia.

Laaksonen myös painottaa, että tärkeintä on muistaa, ettei lasten tekemisessä ole mitään väärää. Muutos lähtee aikuisista: kun aikuisten suhtautuminen lukemiseen ja kirjoihin muuttuu positiivisemmaksi, se heijastuu myös lapsiin.

Laaksosen mielestä nyt ei pitäisi lannistua vaan suhtautua asiaan positiivisesti.

– Tietysti tutkimustulokset aina aiheuttavat lisää huolta, mutta ehkä olisi hyvä, jos lähdettäisiin hakemaan uusia keinoja ja uskottaisiin siihen, että kyllä lapset vielä tulevaisuudessa lukevat ja kirjoilla on merkitystä.

Edit. 20.5. klo 11.40: muokattu uutisen ensimmäistä kappaletta, poistettu sana “länsimaiden”.