Ulkomaat

Kuvituskuva. Kuva: Geoffroy Van Der Hasselt

Unkari äänestää Ruotsin Nato-jäsenyydestä maanantaina – mutta päätöstä ei ole luvassa

Unkarin parlamentti äänestää Ruotsin Nato-jäsenyydestä maanantaina, ilmenee parlamentin päiväjärjestyksestä. Päätöstä ei kuitenkaan ole syntymässä, koska Unkarin hallitseva Fidesz-puolue on aikeissa boikotoida äänestystä, kertoo unkarilainen HVG-lehti.

Parlamentin käsittelystä kertoi ruotsalainen uutispalvelu Omni.

Ratifioinnin on pyytänyt käsittelyyn parlamentin puhemies Laszlo Köver, opposition esityksestä. Keskustelulle on varattu 80 minuuttia ennen äänestystä. HVG:n mukaan odotus on, että Fidesz ja sen liittolaispuolue KDNP jäävät pois ylimääräisestä istunnosta, minkä seurauksena päätösvaltaa ei saavuteta. Unkarin ratifiointi jäisi siten syksyyn, samaan tapaan kuin Turkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Unkari ilmoitti heinäkuun alussa Vilnassa pidetyn Nato-huippukokouksen jälkeen olevansa valmis hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyyden. Ruotsin Nato-jäsenyys pitää ratifioida myös Turkissa, mutta Turkin vahvistusta saadaan vielä odottaa yli maan parlamentin kesätauon.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti Nato-huippukokouksen päätteeksi, että ratifiointi olisi mahdollinen vasta kesän istuntotauon päätyttyä. Tämän on tulkittu tarkoittavan lokakuuta, jolloin parlamentti palaa töihin. Käsittelyn valmistelut voivat kuitenkin jatkua tauon aikana, sillä parlamentti on päättänyt, että ulkoasiainvaliokunta voi jatkaa työtään tauon aikana.

Turkin ulkoministeri Hakan Fidan vieraili perjantaina Budapestissa ja kertoi tiedotustilaisuudessa virkaveljensä Peter Szijjarton kanssa, että Turkki ja Unkari tekevät tiivistä yhteistyötä Ruotsin Nato-hakemuksen käsittelyssä.

Fidan korosti uutistoimisto TRT:n mukaan, että viimeisen sanan sanoo Turkin parlamentti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ruotsi on ottanut merkittäviä askeleita kohti Nato-jäsenyyttä, mutta lisätoimia tarvitaan vielä, Fidan sanoi.

Fidan tuomitsi viime aikojen mielenilmaukset Ruotsissa ja Tanskassa, joissa on poltettu tai tallottu Koraaneja.

– Historiasta voi oppia paljon. Euroopassa aloitettiin kirjojen polttamisella, ja kirjoja poltettiin myös valtion valvonnassa. Kirjojen polttamista seurasivat keskitysleirit, ja me tiedämme kaikki, mitä siitä seurasi, Fidan paheksui.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä