Kotimaa

Väkivaltaisten lasten sijoituspaikka on koulukoti tai lastenkoti – usein lastensuojelu lähtee liikkeelle liian matalalta tasolta

Suomessa on viisi valtion ja kaksi yksityistä koulukotia. Niitä pidetään "kovimpina paikkoina" eli viimeisenä keinona huolehtia vakavasti oireilevista lapsista. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Räty kiistää tämän. Koulukodista ei pidä tulla leimaa kenenkään otsaan. Väkivaltaisia lapsia hoidetaan myös kunnallisissa lastenkodeissa.

Tässä jutussa ei kysytä, mihin Viertolan kouluampuja sijoitetaan. Siihen ei ole vastausta vielä kenelläkään, eivätkä sosiaalialan asiantuntijat tapaa vastata yksittäisiä tapauksia koskeviin kysymyksiin.

Siksi tässä kysytään, mihin väkivaltaiset lapset yleensä sijoitetaan.

Julkisuudessa on puhuttu, että ampuja saattaa palata takaisin kouluun ja ettei häntä voi pitää lukkojen takana. Kumpikaan tuskin pitää paikkaansa ihan lyhyellä välillä, mutta kouluun paluu ja normaali elämä ovat tietysti tavoitteita.

Alaikäistä väkivallan tekijää ei voi asettaa syytteeseen ja tuomita vankilaan, koska hän ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Hänet voidaan kuitenkin sijoittaa lastensuojelulaitoksen osastolle, jonka ovet saa lukkoon tarvittaessa.

Rajoitustoimet vaativat aina erillisen, lakiin perustuvan kirjallisen päätöksen, johon on oltava selvä syy ja joka on perusteltava. Yksi peruste on se, että lapsi vaarantaa itsensä tai muita lapsia.

Rajoitustoimista kohistiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki yllätystarkastuksen Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämään Pohjolakotiin Muhoksella. Nuoret itse kantelivat epäasiallisesta kohtelusta.

Yli kymmentä työntekijää epäiltiin muun muassa liiallisesta vallankäytöstä sekä yhteydenpidon, liikkumisvapauden ja kännyköiden käytön rajoittamisesta. Syyttäjä teki kaikista seitsemästä rikoskokonaisuudesta syyttämättäjättämispäätökset.

Nuorten Ystävät on lapsia ja perheitä monialaisesti tukeva järjestö. Sen pääsihteeri Arja Sutela kertoo, että tapaus johti rajoitustoimien tarkentamiseen valtakunnallisella tasolla.

– Tämä on ilman muuta hyvä asia. Tarkastelimme itsekin omia toimintatapojamme.

"Jokainen siirto on hylkääminen"

Pohjolakodissa asuu ja käy koulua kymmeniä lapsia, joista nuorimmat ovat noin kymmenvuotiaita. He tulevat eri puolelta Suomea.

Monilla lapsilla on takanaan pitkä sijoituskierre, josta syntyy turvattomuuden tunnetta.

Näin ei tarvitsisi olla. Sutelan mielestä vaativan sijaishuollon yksikköön pitäisi uskaltaa sijoittaa lapsia aikaisemmassa vaiheessa.

– Valitettavasti usein yritetään lähteä liikkeelle mahdollisimman loivasti matalan kynnyksen paikoilla, eikä arviointi osu kohdalleen. Jos perhesijoitus ei onnistu, jokainen siirto on hylkääminen.

– Kun lapsen psyykkistä tilannetta ja sosiaalisia taitoja arvioidaan, pitäisi rohkeasti uskaltaa katsoa oikea paikka, Sutela sanoo.

Lastensuojeluun kuuluu ennaltaehkäiseviä avopalveluja, esimerkiksi tukiperhetoimintaa, sekä sijaishuoltoa, jossa on perhe- ja laitoshoitoa.

Ammatillista perhehoitoa pidetään kahden edellisen välimuotona. Laitokset ovat esimerkiksi kunnallisia lastenkoteja ja joko valtion tai yksityisen järjestön ylläpitämiä koulukoteja.

Valtion koulukoteja on Suomessa viisi ja yksityisiä koulukoteja kaksi, Pohjolakoti ja Perhekuntoutuskeskus Lauste Turussa. Lausteessa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten päihdeongelmien hoitoon.

Entiset kasvatuslaitokset muuttuneet

Väkivaltaiset lapset ja nuoret pyritään sijoittamaan laitoksiin, joissa on parhaat resurssit huolehtia heistä.

Koulukodit olivat ennen nimeltään kasvatuslaitoksia. Sanalla on huono kaiku: siihen liitetään "pahatapaisten lasten" kuritusta ja nöyryytystä kovin ottein.

Edelleen koulukoteja pidetään usein viimeisinä sijoituspaikkoina, joihin "joutuu ennen vankilaa". Tämä käsitys ei kuitenkaan ole ajan tasalla.

Ensiksikin koulukoteihin päästään, Sutela sanoo, ei jouduta. Niissä on pieniä yksikköjä, paljon aikuisia, työntekijät ovat hyvin koulutettuja ja laitoksia valvotaan tiukasti.

Toiseksi myös lastenkodeissa on erityisen huolenpidon yksikköjä, joihin sijoitetaan väkivaltaisia lapsia, ja koulukoteihin puolestaan sijoitetaan "norminuoria". Tätä korostaa esittelijäneuvos Tapio Räty Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.

– Lapset saavat leiman otsaansa, jos sanotaan, että pahimmat roistot ovat koulukodeissa.

Räty on kiertänyt vaativan sijoituksen yksiköissä juttelemassa niin lasten kuin työntekijöiden kanssa vuoden 2018 jälkeen. Lapset ovat kertoneet, että tarkastusten jälkeen asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan.

– Nyt rajoitustoimenpiteistä tehdään vakiintuneesti päätökset ja mietitään, miten rajoituksia voisi vähentää.

"Hatkapykälä" lainsäädäntöön

Laitoksiin sijoitetut lapset tekevät edelleen kanteluja esimerkiksi kiinnipidosta, mutta Rädyn mukaan nyt eniten siitä, ettei pahaan oloon puututa.

– Tämä toistuu varsinkin tytöillä. He kertovat olevansa ahdistuneita ja tarvitsevansa hoitoa. Pahimmillaan he ovat vain omassa huoneessaan eivätkä uskalla mennä ulkomaailmaan.

Tytöt pelkäävät harvoin muita asukkaita. Pojat saattavat kohdata muiden nuorten väkivaltaa tai kiusaamista, mutta he eivät uskalla ”vasikoida” siitä.

Myös Räty sanoo, että ongelmat kertautuvat, kun lapset eivät käytännössä saa päihde- ja mielenterveyshoitoa avopuolella. Jos hoitoa ei saa edes sijaishuollossa, tilanne on jo tosi paha, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi.

Muutama vuosi sitten yritettiin kehittää lakia lapsille ja nuorille integroiduista yksiköistä, joissa olisi sekä lääketieteellistä hoitoa että sosiaalityötä. Tämä kuitenkin kaatui rahapulaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.

– Vain sosiaalityöntekijöiden mitoitus eteni: yhdellä työntekijällä saa jatkossa olla 30 perhettä 35:n sijaan.

Vuonna 2020 lastensuojelulakiin tuli uusia säännöksiä lapsen oikeusturvaan liittyvistä asioista, kuten hyvää kohtelua koskevista suunnitelmista laitoksissa ja rajoitusten jälkiselvittelystä. Rädyn mukaan näistä on jo hyviä tuloksia.

Esimerkiksi "hatkapykälä" kieltää yksityisten etsintä- ja vartiointiyritysten käytön karkulaisten etsinnässä.

– Röökit voidaan ottaa haltuun, ja eristämisen aikaa lyhennettiin, Räty kertoo esimerkkejä uusista rajoitussäännöksistä.

"Jos perhesijoitus ei onnistu, jokainen siirto on hylkääminen."Arja SutelaNuorten Ystävien pääsihteeri