Smile Entertainment
Josh Lucas näyttelee Bjørn Schouw Nielseniä ja Pilou Asbæk rikostutkija Anders Olsenia, jonka hahmo perustuu osittain todellista tapausta tutkineeseen Ronald Olseniin.

Elokuva Tanskan hypnoosimurhista

The Guardian Angel – Suojelusenkeli: Ohjaaja: Arto Halonen. Pääosissa: Pilou Asbæk, Josh Lucas, Rade Šerbedžija, Sara Soulié. Genre: trilleri. Suomi-Tanska-Kroatia: 2018. Peurat: 3/5
Suojelusenkelin juoni kertoo rikoshistorian eräästä oudoimmasta tapauksesta, jossa pahuuden teon uskotaan tapahtuneet hypnoosin vaikutuksen alaisena.
Kiistanalaisesta tapauksesta tehty elokuva ei jätä epäilykselle sijaa: Bjørn Schouw Nielsen -niminen taparikollinen hypnotisoi osittain omassa fantasiamaailmassaan elävän Palle Hardrupin ryöstämään pankin ja sen seurauksena kuoli kaksi ihmistä väkivaltaisesti.
Elokuva seuraa tanskalaisen poliisin Anders Olsenin sinnikästä yritystä Nielsenin jallittamiseksi oikeuden eteen vastamaan pirullisesta teostaan.
Hypnoosimurhat tapahtuivat Kööpenhaminassa 1951 ja elokuva pysyttelee uskollisena ajanjaksolle. Jopa siinä määrin, että pankkiryöstäjän perään polkupyörällä sotkeva poliisi saa väkisinkin hiukan hymyilemään.
Rikoshistorian kertoessa lopputuloksen ei rikollisen paljastuminen sinänsä toimi jännitystekijänä, eikä Suojelusenkeli siihen pyrikään, mikä tietenkin on oikea ratkaisu.

Elokuvan alku on hengästyttävää haipakkaa: pankki ryöstetään, kaksi ihmistä ammutaan, rikollista ajetaan takaa, saadaan keskenmeno ja kummastellaan poliisikollegojen kanssa. – Vähemmän olisi ollut enemmän.
Suojelusenkeli osoittautuu silti omaa tietään kulkevaksi ihan kelpo jännityselokuvaksi, kunhan katsojalle ei koidu kompastuskiveksi sen tarjoilema ehdoton usko hypnotisoijan kykyyn manipuloida uhrinsa rikoksiin. Epävarmuus olisi toiminut paremmin kuin ehdotetun totuuden pakottaminen kiveen.
Suojelusenkeli on hyvin perinteinen mysteerielokuva, mikä on osa sen viehätystä.
Tunnelmaltaan ja teemaltaan se tuo mieleen M.R. Jamesin ja Algernon Blackwoodin kaltaiset 1900-luvun alun kauhu- ja mysteerikirjailijat.  Perinteinen on myös lopun nainen vaarassa -teema.
Rikollisen manipulaattorin toiseksi vastapeluriksi etsivä Olsenin rinnalle asettuu Max Dabrowski, puolalaisittain murtava hypnotisoija, jonka olemus henkii 20. vuosisadan alun hiukan boheemia arvokkuutta.
Suojelusenkeli luottaa väkivallan sijaan psykologiaan, ja vaikka se ei alan mestariteosten, kuten Uhrilampaiden rinnalle nousekaan, onnistuu se pitämään katsojan mielenkiinnon yllä kuvatessaan ihmisten välisiä suhteita. Josh Lucasissa Nielseninä ja Rade Šerbedžijassa Dabrowskina on rooleihin tarvittavaa karismaa.

Manipulaation teemaa toisella tasolla käsitellään viittamalla Tanskan natsimiehitykseen II maailmansodassa, jolloin osa tanskalaisista liittyi miehittäjään.
Kuten Dabrowski elokuvassa toteaa, myös politiikka  ja uskonnot ovat manipulaatiota.
Vaikka Nielsen ja Hardrup todellisuudessakin etsivät vankilassa henkistä maailmaa joogalla ja meditaatiolla, tuntuu näiden näkyvä yhdistäminen mysteeriin hassulta. Joogaa kun voi nykyään opiskella jok’ikisessä kansalaisopistossa.
Rakennusten ja huonekalujen geometriset kuviot muodostavat oman symboliikkansa.

Jätä kommentti