Vampyyrimytologia on kehittynyt parinsadan vuoden aikana.

Lordi Ruthvenista Eliin – kaksisataa vuotta vampyyreita

Lordi Ruthven näki päivänvalon – vai pitäisikö sanoa Kuun hopeaisen hohteen –  1819. Silloin ilmestynyt  John Polidorin Vampyyri on  kaikkien aikojen ensimmäinen moderni vampyyritarina.

Tämän erityisesti nuoria neitoja saalistavan verenimijän ensiesiintyminen kirjallisuudessa tapahtui 78 vuotta ennen kaikkein kuuluisinta kollegaansa, kreivi Draculaa. Siihen väliin ehti myös Sheridan Le Fanun naispuolinen vampyyri Carmilla.

Kuitenkin vampyyriherrat ja neiti ovat hyvin samankaltaisia. Heillä on hypnoottisen arvoituksellinen olemus, joka kiehtoo heidät kohdanneita ihmisiä. Niinpä nuoriherra Aubreykin lyöttäytyy lordi Ruthvenin matkaseuraksi ja Carmilla saa jäädä asumaan herraskartanoon, vaikka kukaan ei häntä tunne.

Asiaan myös kuuluu, että outo vieras kietoo pauloihinsa erityisesti naisväen, kuten Ruthven Aubreyn sisaren ja Dracula Lucy-neidin. Myös Carmilla käytännössä lähes viettelee talon nuoren tyttären, mikä kirjoitusajankohtaan nähden on mielenkiintoinen juonenkäänne.

Ruthvenille, Carmillalle ja Draculalle on yhteistä se, että he kaikki ovat sydämettömiä petoja, joten sympatiat ilman muuta ovat heidän hyveellisten vihollistensa puolella, joiden toimintaan kerronta keskittyy.

Porvarillisen kulttuurin kirjallisuudessa vampyyrin dekadenttiseksuaalisuus yhdistyy ikään kuin luonnostaan aristokratiaan ja sen rappioon.

Vampyyri on tuomittu luonnottomaan ikuiseen elämään ainoana päämääränään inhimillinen saalis. Hän on kirottu sielu, demoni tai paholainen –  yksiselitteisesti hirviö.

 

Vanhat kirjat voivat vampyyrimytologian tuntevista tuntua kliseisiltä, sillä tähän mennessä aihetta on väännelty ja käännelty lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Julkaisuajankohtana näin ei ole ollut.

Goottilaisessa kauhukirjassa on oma jäljittelemätön tunnelmansa, johon olennaisesti liittyy suippokaari-ikkunasta siivilöityvä kuunvalo, vanhat rauniot ja luonnonvoimien myllerrys. Sanalla sanoen romantiikka.

Nämä teokset ovat klassisia esimerkkejä varhaisesta vampyyrikirjallisuudesta ja – ­ jos vertaus sallitaan – kuolemattomia.

 

Siirtykäämme nyt parisataa vuotta ajassa eteenpäin, jolloin päädymme goottilaisen suippokaaren alta 1980-luvun banaaliin kerrostalolähiöön.

Ystävät hämärän jälkeen (2004) on ruotsalaisen John Ajvide Lindqvistin luoma moderni vampyyriklassikko, jossa vampyyri on 12-vuotias lapsi, Eli.

Lindqvistin romaani on paljon enemmän kuin pelkkä kauhukirja. Hän pyrkii asettumaan vampyyrin nahkoihin, jolloin romaani laajeneekin ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kuvaukseksi. Siitä synty vahva silta yleisinhimilliseen.

Lindqvistin henkilöissä on monenlaista ulkopuolisuutta, on yhteisön ulkopuolisuutta, yhteiskunnan ulkopuolisuutta – ja kuten huomattu – jopa ihmiskunnan ulkopuolisuutta.

Lindqvist ei kaihda vaikeidenkaan aiheiden, kuten pedofilian käsittelyä romaanissaan.

Oskar, toinen päähenkilöistä, on 12-vuotias koulukiusattu poika, jolla on väkivaltafantasioita. Näinä kouluampumisten aikoina se tuo hahmoon häiritsevän tumman pohjavireen.

Pian ulkopuoliset löytävät toisensa ja Oskar ystävystyy naapuriin muuttaneen Elin kanssa, jonka epäselvä sukupuoli-identiteetti tuo lisää syvyyttä henkilöihin.

Tässä romaanissa vampyrismi ei niinkään vertaudu yliluonnolliseen vaan sairauteen.

Vampyyrikin on tunteva, ja siten myös inhimillinen olento. Hän ei tahdo ihmisille pahaa, mutta hengissä pysyäkseen hänen on pakko tehdä pahaa, ja se sysää tämän traagisen hahmon koko ihmiskunnan ulkopuolelle.

Lindqvistin romaanissa tärkeää on myös se, mitä ei sanota ääneen ja joka pitää lukea rivien välistä. Lukija voi halutessaan pohtia, että jos henkilö valitsee näin, mitä seurauksia siitä voi olla.

Siinä missä oikea ja väärä on selvää Le Fanulle, Stokerille ja Polidorille, haluaa Lindqvist haastaa lukijansa eettiseen pohdintaan. Niinpä myös loppuratkaisu sisältää moraalisesti ravistelevan twistin, ja sitä voi pitää yhtä aikaa sekä romanttisena että kauhistuttavana.

 

Vinkki: parhaimpiin vampyyrielokuviin lukeutuva Tomas Alfredsonin Linqvistin romaanista ohjaama Ystävät hämärän jälkeen (Låt den rätte komma in, Ruotsi, 2008) tulee Yle Teema Fem:lta 13.12. klo 22.

 

 

 

 

 

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti