REFRRER:path /
Marjukka Väisänen
Irja Keränen ja Pentti Keränen kertoivat tarinoita Kainuun Sanomien perustamisen ajoilta.

Aina koko Kainuun etu edellä

Kainuun Sanomien satavuotiskahveilla muisteltiin menneitä ja luodattiin tulevaa.Lehti on ollut monelle tärkeä rinnalla kulkija vuosikymmenten ajan. Se on ollut mukana niin arjessa kuin juhlassa.

Marjukka Väisänen

Historia oli vahvasti läsnä, mikä satavuotiskahveilla lienee luonnollista.

Vanhojen muistelemisen ohella seassa luodattiin hieman myös tulevaan, kun Kajaanin Välikadulle pystytetyssä kahvituspisteessä kävi Kainuun Sanomien 100-vuotiskakkukahveilla satoja kainuulaisia tiistaina.

Monille maakuntalehti on ollut vuosikymmenien tärkeä seuralainen. Niin kuin Liisa Väisänen sanoi:

– Ei se päivä lähde käyntiin ilman Kainaria.

Anja Niskanen

kertoi naurussa suin pilapiirroksesta, joka syöpyi hänen verkkokalvoilleen, kun hän oli vielä pieni tyttö.

Talvisota oli syttynyt, ja lehdessä julkaistussa piirroksessa neuvostoliittolainen sotilas oli linja-auton katolla korva vasten kattoa. Tekstinä oli: Varokaa, teitä kuunnellaan!

– Se tulee aina mieleen, kun näen linja-auton. Että katolla on salakuuntelija.

Paikalla piipahti myös Pentti Keränen äitinsä Irja Keräsen kanssa. Pentti Keräsen isoukki Kalle Keränen kuului Kainuun Sanomien perustajiin ja hän itsekin on istunut Kainuun Sanomien ja jonkin aikaa myös Alma Median hallituksessa.

Pentti Keränen on tyytyväinen, että lehti porskuttaa ja työllistää yhä.

– Lehti on maakunnalle tärkeä. On myös muistettava, että se on koko maakunnan lehti, Keränen pohti. Hänen mukaansa lehden pitää olla yhtenäisyyden luoja.

– Vastakkainasettelua ei saa olla esimerkiksi eri paikkakuntien kesken. Aina vaan koko Kainuun etu edellä.

Lehti on ollut tiiviisti mukana kainuulaisten arjessa ja juhlassa. Se on ollut todistetusti myös onnen lähde, vaikka seuralaispalstalta aviomiehen löytänyt ei haastatteluun suostunutkaan.

Sulo Qvick muisteli, kuinka hänestä tehtiin juttua lehteen ensimmäisenä kainuulaisena tv-esiintyjänä silloin, kun suomalainen tv-toiminta otti ensiaskeleitaan.

Qvick taiteili tulitikuista kaikenlaista, kitarasta purjelaivoihin, ja hän pääsi 17-vuotiaana esittelemään töitään televisioon. Kainuun rajavartiostossa uransa tehnyt mies on monelle kajaanilaiselle tuttu myös luisteluharrastuksestaan.

Lohtajan koulussa opettajana ollut Liisa Väisänen on puolestaan tallettanut melkoiset kasat lehtileikkeitä, joihin tiivistyy Lohtajan kaupunginosan rakentuminen Kajaanissa.

Anja Hyttinen vannoo paperilehden nimiin ja lukee lehden tarkkaan.

Hänen miehelleen sudoku on päivän aloitus.

– Nämä uusiin maakuntiin liittyvät asiat ja sote-jutut ovat tärkeitä paikallisesti. Vaikka tietoa löytyy netistä, on se kuitenkin helpompi lukea lehdestä, paperilta.

Vuonna 1957 Jorma Timonen tuli opiskelijaksi Kajaaniin seminaariin. Opintojen jälkeen elämä ja työ veivät ympäri Suomea. Vuonna 2006 Kajaani veti takaisin Etelä-Suomesta.

– Elämä etelässä on liian hektistä. Kainuulaiset ovat leppoisia ja heillä on jalat maassa – ja luontohan se on hieno, Timonen mietti Kainuun vetovoimatekijöitä.

Asta Timosen mukaan Kainuu tarvitsee lisää rohkeita yrittäjiä, jotta väkeä saadaan palaamaan ja muuttamaan alueelle.

Liisa Väisäsen mielestä kainuulaisten on syytä olla ylpeitä periksiantamattomuudestaan, ja pitää siitä kiinni.

– Sitkeitä sissejä, joilla on hyvä yhteishenki.

"Kainuulaiset ovat leppoisia ja heillä on jalat maassa - ja luontohan se on hieno."

Jorma Timonen

Asta Timosen mukaan Kainuu tarvitsee lisää rohkeita yrittäjiä, jotta väkeä saadaan palaamaan ja muuttamaan alueelle.

Liisa Väisäsen mielestä kainuulaisten on syytä olla ylpeitä periksi-antamattomuudestaan, ja pitää siitä kiinni.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti