REFRRER:path /

Urho Kekkosen painajainen

Atelier Hynninen
Urho Kekkonen 17-vuotias nuorukainen, joka toimi sodan aikana myös Kajaanin Lehden sotakirjeenvaihtajana. Hän kuului jääkärivänrikki J. B. Jauhiaisen johtamaan kuularuiskukomppaniaan.

Raimo Viirret

Presidentti Urho Kekkonen kuvaa Vuosisatani I muistelmissaan 17-vuotiaan pojan järkytystä Varkaudessa Huruslahden jäällä, jossa makasi noin sata ammuttua vainajaa vieri vieressä.

Kekkonen ja jotkut muut kajaanilaiset menivät katsomaan suojeluskuntalaisten tekemien teloitusten jälkiä. Ilman tutkintoa oli rivistä ammuttu joka kymmenes mies 21. helmikuuta.

Osa Kajaanin sisseistä oli kuitenkin ollut myös seuraamassa teloituksia jäällä.

Kolme kuukautta

myöhemmin, toukokuun lopulla Kekkonen joutui itse Haminassa komppaniansa päällikön jääkärivänrikki Juho B. Jauhiaisen, peitenimeltään Taskisen, käskystä johtamaan teloitusta, jossa ammuttiin yhdeksän punaista. Kekkonen oli ollut torilla kävelemässä, kun .Taskinen. hänet komensi teloistusryhmän johtajaksi. Hän oli hermostunut ja komensi: .Poskelle, laukaise..

Teloitusta oli seuraamassa Haminan porvareita.

Tämä Haminan teloitus oli Kekkosen mukaan hänellä aina painajaisena, kun hän kohtasi elämässään vaikeuksia. Se pohjusti myöhemmin hänen myös hänen monia vasemmistolaisia linjauksiaan.

Sodan jälkeen Kekkonen ei enää innokkaasti usallistunut suojeluskuntatoimintaan muutoin kuin urheilussa,

Kainuun sotilasosastojen mahdollisesta osuudesta rintaman pikateloituksiin ei ole olemassa varmaa tietoa.

Viipurin venäläisten ampumiseen on väitetty osallistuneen Kajaanin sissejä. Kekkonen itse oli Viipurin valtauksen aikaan kotilomalla.

Tätä Hannu Romppainen on selvitellyt tuoreessa kirjassaan Kainuu 1918.

Kansanedustajana toiminut Antero Nyrkkö (sd.) on vuoden 1919 valtiopäivien pöytäkirjoihin kertonut eräästä Kajaanin sissien Viipurissa tekemästä pikateloituksesta.

Nyrkön mukaan valtauksen yhteydessä 28. huhtikuuta aamuyöllä oli eräs K-Sissit-ryhmän sotilas saanut kadulla osuman. Talosta, jonka portilla luoti osui, sissit hakivat kaksi aseetonta miestä perheittensä keskeltä ja ampuivat heidät kadulle.

On mahdollista, että haavoittunut oli Daniel Idström, joka kuoli myöhemmin vammoihinsa.

Niinikään on mahdollista, että uhrit olivat työmiehet Simo ja Paavo Jyrkinen, isä ja poika, joiden teloituksesta asuntonsa portilla

Kolikkoinmäen kaupunginsosassa on samantyyppinen kertomus kommunistien Luokkasodan muisto -antologiassa. Kuolinaika on myös sama.

– – –

Oikaisu

Urho Kekkonen ei kuulunut Kajaanin Sissi-Rykmentin kuularuisku- eli konekiväärikomppaniaan, toisin kuin Kainuun Sanomien 27.1. julkaiseman jutun otsikossa kerrottiin.

Hannu Romppaisen teoksessa Kainuu 1918 on käytetty alkuperäisiä joukko-osastojen asiakirjoja. Kansallisarkiston asiakirjojen mukaan Kekkonen kuului Kajaanin Sissi-Rykmentin rintamakomennuskunnan 1. komppaniaan (päällikkönä Elja Rihtniemi) sodan alusta 21.4.1918 saakka ja sen jälkeen Pohjois-Savon rykmentin I pataljoonan 1. komppaniaan (päällikkönä Erik Strömberg).

Kainuun Sanomien väärä tulkinta johtui siitä, että Vuosisatani 1 -kirjassaan Urho Kekkonen itse kertoo, että ”komppaniamme päällikkö, jääkäri Taskisen nimellä tunnettu mies” määräsi hänet teloitusryhmän johtajaksi Haminassa toukokuussa 1918. Taskinen eli jääkärivänrikki J. B. Jauhiainen nimittäin oli kuularuiskukomppanian päällikkö, mutta toimi sodan aikana myös 1. komppanian varapäällikkönä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat