REFRRER:path /

Verisimmät punapäälliköt tappoivat kaksi kajaanilaista

Wikipedia
Lauri Kara oli punaisten murhamiehiä.
Kajaanista kotoisin ollut Väinö Vuoristo (19) lähti 16 muun nuoren miehen kanssa kahdessa eri ryhmässä heti pakoon punaisten valtaamasta Helsingistä. Hän oli kajaanilaisen lehtorin P. S. Vuoriston poika, joka tammikuussa 1918 oli mennyt Helsinkiin aloittamaan lainopin opintojaan.

Väinö Vuoristo oli Urho Kekkosen urheilu- ja harjoituskaveri ja aikanaan Kainuun paras kymmenottelija. Hän oli myös ollut varhemmin aktiivisesti Kajaanissa mukana suojeluskuntaharjoituksissa ja tarkoitti liittyä Kajaanin sisseihin.

Vihdissä punakaartilaiset vangitsivat ryhmän, jota johti metsänhoitaja William Thomé ja johon kuului hänen kaksi veljeään neljä muuta nurta miestä. Joukossa oli kolme arkkitehtiä kaksi metsänhoitajaa, metsäylioppilas, lainopin ylioppilas.

Paikalle tuli hyvinkääläisen Lauri Karan johtama punaisten lentävä ratsujoukko, joka otti vangitut huostaansa ja ampui heidät oikopäätä. Samalla ammuttiin vihtiläinen poliisi.


Samoihin aikoihin Karan murharyhmä teloitti Vihdissä myös toisen pakenijoiden ryhmän.

Karan .lentävän. osaston tilillä on kymmeniä vastaavia murhia. Kapinan alkupäivänä valkoisten pakoreitillä Vihdissä ja Pyhäjärvellä (Ul.) ammuttiin noina päivinä liki 30 pohjoiseen pyrkivää pakolaista ja lisäksi lukuisia paikallisia valkoisia.

Väinö Vuoristo on haudattu kolmeen kertaan, ensin Vihtiin, sitten Helsinkiin ja lopuksi Kajaaniin Vuoristojen sukuhautaan.

Lauri Kara vangittiin 11. toukokuuta 1918, mutta pidättäjät eivät tienneet hänen taustaansa murhajoukon johtajana. Kouvolan vankileiriltä Riihimäelle siirrettäessä Kara onnistui karkaamaan. Kesän piileskeltyään hän pakeni syksyllä Venäjälle, missä hän kaatui lokakuussa 1919 Pietarin lähellä taistelussa sti Nikolai Judenitšin johtamia valkoisia vastaan.

Kainuun valkoisista rautatiesähköttäjä Yrjö Laitinen (21) ammuttiin Terijoella jo 24. tammikuuta.

Laitinen oli kajaanilaisen junailijan Sakari Laitisen poika, joka jo vuodesta 1917 oli tiiviissä yhteydessä kajaanilaisiin aktivisteihin. Hän työskenteli Tyrisevän asemalla Viipurin lähellä ja onnistui toimittamaan Kajaaniin 15 kivääriä ennen sotaa. Hän osallistui myös itse aktivistien toimintaan, ja oli ilmeisesti ollut mukana yrittämässä punaisten junan räjäyttämistä.

24. tammikuuta Terijoen punakaartin omalaatuinen päällikkö Heikki Kaljunen otti hänet ja asemavirkailija F. L. Niemannin kiinni Terijoen asemalla ja ampui molemmat kylmästi kesken kuulustelun. Jo varhemmin Kaljunen oli yhtä yksioikoisesti tappanut ainakin yhden henkilön, ja samanlaiset teloitukset jatkuivat läpi sodan.

Kaljunen oli harvoja kapinapäällikköjä, joka henkilökohtaisesti teloitti vankeja. Hän poikkesi muista myös itse suunnittelemallaan uhkealla univormulla.

Myös Kaljunen pakeni Venäjälle, missä hän katosi 1937-1938 Stalinin puhdistuksissa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti