REFRRER:path /

Eduskuntavaalit 2015

Kaikki tarpeellinen tieto vuoden 2015 eduskuntavaaleista. Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015.
Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. .

« »

Juha Sipilältä tukea Kainuun sellutehtaalle

Juha Neuvonen
Juha Sipilä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä antaa tukensa Kainuussa virinneille haaveille biotuotetehtaasta. Sipilä kirjoittaa Kainuun Sanomien Näkökulma-kirjoituksessaan, että usea seikka puoltaa sellun tuotantoon pohjautuvan biojalostamon perustamista.

– Maakunnassa on logistiikkaosaamista, paljon raaka-ainetta ja valmis tehdasympäristökin. Uusi tehdas saisi liikkeelle myös kuitupuun kaupan, joka on ollut Kainuussa miltei jumissa, Sipilä toteaa.

Sipilän mukaan biotalouden raaka-ainetarve pitää turvata toimivalla puuhuollolla.

– Puun vuosikasvusta käytetään nykyään vajaa 60 miljoonaa kuutiota. Käyttömääriä voitaisiin nostaa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Silloin suunnitteilla oleville metsäteollisuuden tehdasinvestoinneille riittäisi raaka-ainetta, Sipilä kirjoittaa.

Alla Sipilän kirjoitus kokonaisuudessaan:

Suomen tilanne on usealla mittarilla mitattuna vakava. Maa saadaan kuntoon vain työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa. Velaksi eläminen on lopetettava, ja talous on nostettava kahden prosentin kasvu-uralle. Siten voimme taata kansalaisille hyvinvointipalvelut ja hyvän elämän edellytykset.

Koko maan voimavarat pitää saada käyttöön. Voimme tarttua kestävää kasvua tarjoaviin maailman valtavirtoihin kuten ruokahuollon ja uusiutuvien raaka-aineiden kasvavaan kysyntään, jos maaseutumme säilyy elinvoimaisena.

Elämisen edellytykset maaseudulla on turvattava. Se merkitsee suomalaisten valinnanvapauden puolustamista. Myös maalla pitää voida asua ja rakentaa elämäänsä. Suomen luonnonvarat ja suuri osa tulevaisuuden resursseista tulevat maalta. Voimavarojemme hyödyntäminen edellyttää maaseudulla asumista, työntekoa ja yrittämistä. Nämä edellyttävät toimivia palveluita ja yhteyksiä.

Sekä maatilat että palveluyrittäjät tarvitsevat kunnollisia laajakaistayhteyksiä. Raaka-aineiden ja jalosteiden kuljettaminen vaatii tiet, joiden päällysteet kestävät Suomen neljä vuodenaikaa. Maaseudun peruspalvelut on turvattava sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Samoin on pidettävä kiinni koulutusmahdollisuuksista ja kattavasta oppilaitosverkosta.

Maa- ja metsätalouden yrittäminen on maaseudun ydinelinkeinoja. Toimintamahdollisuuksia voidaan vahvistaa byrokratian karsimisen ja verotuksen avulla. Henkilöyhtiöiden sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotusta on kevennettävä esimerkiksi viiden prosentin yrittäjävähennyksellä. Keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen laajentamista metsään eikä maatalousmaahan.

Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa purkamalla monelta osin liian pitkälle mennyttä säätelyä. Hallinnointia ja byrokratiaa täytyy perata joka sektorilta, asumisesta yrittämiseen. Maanviljelijöiden kohtelu lähentelee välillä mielivaltaisuutta. Maatalousyrittäjien ympäristöluvat pitää uusia vain, jos toimintaan tulee muutoksia. Lisäksi on luovuttava sanktioista, jos pinta-alatiedot muuttuvat viljelijästä riippumattomasta syystä. Maataloustukien riittävä rahoitus ja oikea-aikainen maksatus on varmistettava.

Metsätalousyrittäjyyttä on edistettävä metsien hyödyntämisasteen nostamiseksi. Metsäalaa pitää kehittää monialaisina elinkeinoina, jotka eivät poissulje metsien virkistys tai suojeluarvoja. Biotalouden raaka-ainetarve pitää turvata toimivalla puuhuollolla. Puun vuosikasvusta käytetään nykyään vajaa 60 miljoonaa kuutiota. Käyttömääriä voitaisiin nostaa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Silloin suunnitteilla oleville metsäteollisuuden tehdasinvestoinneille riittäisi raaka-ainetta.

Kainuussa on virinnyt tahto saada alueelle uuden sukupolven biotuotetehdas. Usea seikka puoltaa sellun tuotantoon pohjautuvan biojalostamon perustamista. Maakunnassa on logistiikkaosaamista, paljon raaka-ainetta ja valmis tehdasympäristökin. Uusi tehdas saisi liikkeelle myös kuitupuun kaupan, joka on ollut Kainuussa miltei jumissa.

Yhä useampi suomalainen toimii metsätalouden piirissä. Aktiivista metsäyrittäjyyttä on koko ajan kehitettävä. Samalla rinnalla on vietävä eteenpäin metsärahastojen ja yhteismetsien toimintaa, joiden avulla metsien hoitoa voidaan myös ammattimaistaa.

Elintarviketeollisuuden tulevaisuus lepää Suomessa maaseudun varassa. Suomen on otettava edelläkävijän rooli EU:n elintarvikepolitiikassa, ja elintarvikevientiämme on edistettävä voimakkaasti. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan reilusti enemmän elintarvikkeita kuin niitä viedään. Kattavat alkuperämerkinnät, tuotteiden jäljitettävyys ja oikeudenmukainen tulonjako elintarvikeketjussa ovat edellytyksiä kestävälle kuluttamiselle, kannattavalle maataloudelle ja koko elintarvikeketjulle.

Maa- ja metsätalouden lisäksi maakuntien Suomessa on runsaasti toimeliaisuutta: uusiutuvan energian tuottamista, innovatiivista yritystoimintaa, metsästystä, kalastusta ja matkailua. Maaseutu on enemmän kuin äkkiä ajattelemmekaan.

Mahdollisuuksiin tarttuminen tuo työtä ja tuloja joka puolelle maatamme. Politiikalla kasvunäkymiä voidaan joko ruokkia tai näivettää.

Keskustan linjana on kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun lievittäminen ja koko maan voimavarojen käyttöönottaminen. Vain yhdessä voimme saada Suomen kuntoon.

Juha Sipilä

Kirjoittaja on keskustan puheen-johtaja ja kansanedustaja.

Puun käyttöä voidaan
nostaa 80 miljoonaan
kuutioon vuodessa.

Usea seikka puoltaa
selluun pohjautuvaa
biojalostamoa
Kainuuseen.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »