REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Kainuun kummisetä

Lauri Ratia on ollut pelastamassa Kainuuta kahdesti. Miehen kädenjälki näkyy sekä Transtechin että Terrafamen historiassa.

Juha Neuvonen
Lauri Ratialla on syytä tuulettaa, kun kolmen vuoden takaiset ennusteet tuotantomääristä ja yhtiön kannattavuudesta alkavat toteutua.

Teksti: Markus Pirttijoki

Prologi

17. huhtikuuta 2009

VR:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia lyö nuijan pöytään yhtiön pääkonttorissa Helsingissä. Tuo kopautus sinetöi päätöksen hankkia VR:lle 20 uutta kaksikerrosmakuuvaunua Kainuun Otanmäestä. Noin 50 miljoonan euron tilaus työllistää runsaat sata henkeä tehtaalla pariksi vuodeksi. Kaupat eivät tuo lopullista helpotusta Transtechille, mutta näitä myöhemmin seuraavat VR:n lisätilaukset uusista kaksikerrospäivä-, ravintola- ja ns. ohjausvaunuista antavat aikaa kehittää uusia raitiovaunuja, joita tilaa ensin HKL, sitten Tampereen kaupunki ja ehkä seuraavaksi joku eurooppalainen taho.

Edellisenä syksynä maan hallitus kiirehti VR:ää tilaamaan uusia vaunuja, koska Transtechin ongelmat tiedettiin ja Kainuussa tunnelmat olivat muutenkin apeat, kun UPM oli juuri ilmoittanut paperitehtaan sulkemisesta. VR:n toimitusjohtaja Henri Kuitunen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos olivat eri mieltä. Heistä uusia vaunuja ei tarvittaisi vielä vuosiin. Kiista johti siihen, että molemmat miehet erosivat toimistaan.

Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin pikavauhtia diplomi-insinööri Lauri Ratia. Hän hoiti tilauksen maaliin ja ajatteli, että se oli siinä.


Ei ollut. Ratia ei taatusti osannut arvata, että todellinen tehtävä Kainuussa oli vasta edessäpäin. Se alkaisi runsaat kuusi vuotta myöhemmin ja siinä välissä hän ehtisi pelastaa yhden telakan…

Helsinki, 15. kesäkuuta 2015

Lauri Ratia istuu toimistossaan Helsingin Katajanokalla kun puhelin soi. Linjan toisessa päässä on kaksi miestä, hallitusneuvos Matti Hietanen ja teollisuusneuvos Janne Känkänen.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet olivat saaneet tehtäväkseen hoitaa asiat kuntoon Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa. Tätä tehtävää varten oli helmikuussa 2015 perustettu Terrafame-niminen yhtiö. Terrafame-nimi oli keksitty ministeriössä. Se on italiaa ja tarkoittaa Nälkämaata. Maaliskuussa oli neuvoteltu Talvivaaran konkurssipesän myynnistä brittiläiselle Audley Capitalille, joka on kansainvälinen kaivosalan osaaja. Kevään kuluessa neuvottelut Audleyn kanssa alkoivat kuitenkin mennä huonoon suuntaan. Näytti yhä todennäköisemmältä, että kaivos kaatuu valtion syliin ja pelastusoperaatiosta tulisi pitkä ja kivinen. Kirjaimellisesti.

Känkänen tunsi Ratian ennestään yhteisestä telakkaprojektista, jossa miehet tekivät läheistä yhteistyötä. Ratia istui Turun telakan hallituksessa, kun sitä heräteltiin henkiin ja myytiin saksalaiselle Meyerille. Telakka oli Ratian varsinainen taidonnäyte. Korealaisen STX:n kyydissä rapakuntoon ajautunut telakka saatiin myydyksi Saksaan ja nostetuksi uuteen kukoistukseen.

Jos se onnistui Ratialta kerran, onnistuisi se ehkä toisenkin kerran, Hietanen ja Känkänen pohtivat.

– Meillä olisi tässä yksi kaivos pelastettavana. Tarvitsemme apua. Oletko käytettävissä hallituksen puheenjohtajaksi? Hietanen ja Känkänen tiedustelivat Ratialta.

Ratia lupasi pohtia asiaa. Hän keskusteli asiasta perheensä kanssa, mutta perhe ei ollut asiasta kauhean innostunut. Ratia oli juuri ollut kaksi vuotta Turun telakan pelastusoperaatiossa ja nyt pitäisi taas lähteä, tällä kertaa kauas Kainuuseen. Sitten oli vielä se kaivoksen karsea maine. Ja panoksena toki Ratian omakin maine, jos hanke epäonnistuisi.

Sotkamo, 3. heinäkuuta 2015

Lauri Ratia lentää perjantaina Kajaaniin ilman, että häneen kiinnitetään mitään huomiota. Kajaanin lentoasemalta hän jatkaa Sotkamoon ja kaivokselle.

Paikalla on joukko silloisia ja nykyisenkin johtoryhmän jäseniä kuten Harri Natunen, Antti Arpalahti, Veli-Matti Hilla ja Matti Rautiainen. Käynnin aikana Ratia tapaa myös kaikki operatiiviset osastopäälliköt sekä ympäristöasioista ja työturvallisuudesta vastaavat henkilöt. Pekka Perä ei ole enää paikalla.

Tunnelma kaivoksella on sellainen kuin tunnelma konkurssipesässä on. Epävarmuudesta huolimatta keskustelut käydään asiallisesti ja ammattimaisesti.

Ratia käy vierailunsa aikana myös louhoksella. Se on yhtä nurkkaa lukuun ottamatta piripintaan asti täynnä vettä. Alueella on 10 miljoonaa kuutiota vettä. Se on yhtä paljon kuin louhokseen olisi upotettu 100 eduskuntataloa.

Ensimmäisellä vierailulla Talvivaarassa Ratia oppii kaksi asiaa. Paikalla tapaamistaan ihmisistä jäi hyvä fiilis ja vesimassasta kauhistus: toimenpiteisiin pitää ryhtyä kiireesti jotta ympäristöasiat saadaan hallintaan.

Sotkamo 17. heinäkuuta 2015

Ratia haluaa varmistaa, pitääkö ensivaikutelma paikkansa. Hän lentää kahden viikon kuluttua uudestaan Kainuuseen.

Positiivinen tunne tulee jälleen ja ensimmäistä käyntiä vahvempana. Kyse on edelleen ihmisistä, joita kaivoksella työskentelee ja heidän kyvystään hoitaa asioita.

Ratialle on jostakin syntynyt käsitys, että kainuulaiset eivät paljon puhu eivätkä pukahda. Sen käsityksen hän heittää saman tien romukoppaan. Kuva on myönteinen. Kainuulaiset ovat Ratian mielestä yritteliästä ja osallistuvaa väkeä.

Tässä kohtaa syntyy päätös, noin kuukausi virkamiesten yhteydenoton jälkeen: Ratia on valmis lähtemään mukaan ja tuomaan kaivokselle oman asiantuntemuksensa.

Onnistumiseen hän uskoo tässä vaiheessa hieman yli 50-prosenttisesti.

Ratia aloittaa välittömästi keskustelut valtio-omistajan kanssa. He sopivat muun muassa siitä, että kilpailutuksen jälkeen konsulttiyhtiöksi kaivoksen ylösajon alkuvaiheen tueksi valitaan McKinsey, josta Ratialla on hyviä kokemuksia aiempien projektien ajoilta.

Helsinki, 7. elokuuta 2015

Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoittaa Terrafamen sopineen konkurssipesän kanssa Talvivaaran kaivoksen liiketoiminnan ostamisesta. Konkurssipesän palveluksessa olevat työntekijät siirtyvät Terrafamen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Samalla kerrotaan, että Terrafamen hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty kokenut hallitusammattilainen teollisuusneuvos Lauri Ratia.

Tässä vaiheessa neuvottelut Audley Capitalin kanssa ovat kariutuneet. Ratia alkaa ajaa pystyyn vaihtoehto B:tä, jota hän toki on varautunut pitämään A-vaihtoehtona jo useamman viikon ajan: ylösajoa jatketaan valtion voimin ja samalla haetaan ulkopuolista sijoittajaa.

Viikkoa myöhemmin, 14. elokuuta Terrafame lähettää ensimmäisen tiedotteen, joka on otsikoitu: ”Terrafame käynnistää Talvivaaran kaivoksen toiminnan uudelleen”. Kaupat konkurssipesän kanssa on saatu päätökseen.

Sotkamo, 15. elokuuta 2015

Lauri Ratia lentää Kajaaniin kuuden McKinseyn konsultin kanssa ja siirtyy sieltä Sotkamoon.

Konsultit alkavat analysoida vallitsevaa tilannetta. Koska Talvivaaran aikana pääkonttori oli Espoossa, osa yhtiön kannalta tärkeistä toiminnoista puuttuu Sotkamosta joko kokonaan tai osittain. Siellä ei esimerkiksi ollut talous- eikä kaupallista osastoa. Talousosastoa alkaa rakentaa kokenut RMS tilintarkastusyhteisön partneri Urpo Pirilä, joka toimii väliaikaisena talousjohtajana.

Samalla hetkellä kun Ratia konsultteineen marssii sisään, päätetään elokuun alkupuolella valmistellusta uudesta organisaatiosta. Se on edelleen pääosin voimassa.

Yhtiön toiminta jaetaan kolmeen osaan. Yhteen organisaatioon sijoitetaan mekaaninen toiminta eli kaivos, kasaus ja purku. Toiseen tulee kemianteollisuus eli bioliuotus ja metallinerotus. Kolmanteen kuuluvat kunnossapito ja ylläpito. Näiden lisäksi ovat erilliset palveluorganisaatiot: laatu-, ympäristö-, turvallisuus-, talous- ja ict-osastot.

Toimintamalli on pitkälle samanlainen kuin Turun telakalla.

Konsulttien ja johtoryhmän yhteistyönä laaditaan välttämättömien asioiden to-do-lista.

Ne on määritelty kahdeksaksi työvirraksi, jotka jakautuivat 32 hankkeeksi ja ne edelleen 660 toimenpiteeksi. Jok’ikinen hankkeelle ja toimenpiteelle nimetään vastuuhenkilöt.

Vaikka konkurssipesä on Ratian mielestä hoitanut hommansa hyvin, organisaatio on pakko rakentaa, vastuuttaa ja sitouttaa uudestaan.

Konsulttien tehtävänä on määritellä ne työvirrat, joissa on pakko onnistua että ylösajo on mahdollinen. Konsultit tekevät analyysinsa. Niiden pohjalta Ratia, Terrafamen johtoryhmä sekä omistajien edustajina Hietanen ja Känkänen keskustelevat ja tekevät lopulliset päätökset.

Ratia alkaa olla tuttu näky Kajaanin lentoasemalla. Hän lentää Kajaaniin joko sunnuntai- tai maanantai-iltana ja palaa kotiin yleensä torstai-iltaisin. Ensimmäisen kahdeksan kuukauden ajan Ratia viettää Kainuussa kolmesta neljään päivään viikossa.

Alkaa kaivoksen ylösajo ja vähän myöhemmin neuvottelut uusien sijoittajien kanssa. Purkuputki valmistuu ja Terrafame alkaa tyhjentää altaita juoksuttamalla puhdistettua vettä Nuasjärveen. Kaksi lisäjuoksutusta on patoturvallisuuden kannalta pakko toteuttaa ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi. Ensimmäiset juoksutukset tapahtuvat joulukuussa 2015 ja toiset seuraavana keväänä huhti-toukokuussa.

Ennen joulua rekrytoidaan yhtiölle uusi kaivostoiminnasta vastaava johtaja, Reijo Uusitalo ja kaupallinen johtaja Janne Palosaari, vuoden vaihteen jälkeen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen, talousjohtaja Ville Sirviö ja henkilöstöjohtaja Petri Parjanen. Myöhemmin joukkoon liittyy uusi tiedotusjohtaja Katri Kauppila. Uuden toimitusjohtajan ja johtoryhmän samoin kuin kaikkien Terrafamelaisten osuus ylösajon onnistumisessa on ratkaisevan tärkeä. Ylösajo on tiukkaa joukkuepeliä.

Vaasa, 28.4.2016

Vaasan hallinto-oikeudelta tulee kylmä suihku Ratian ja muiden Terrafame-johtajien niskaan. Purkuputken sulfaattikiintiöt saavat oikeuden päätöksellä olla 15 000 tonnia vuodessa. Terrafamen mielestä kiintiö on liian pieni. Aluehallintoviraston myöntämässä ympäristöluvassa raja oli 24 000 tonnia kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi hallinto-oikeus muutti putken ympäristöluvan määräaikaiseksi.

Päätös tuntuu kuoliniskulta hetkenä, jolloin tunnustelevia neuvotteluita ulkopuolisen sijoittajien kanssa on käyty.

Neuvottelut keskeytyvät. Poliittinen paine Terrafamen pääomittamista valtion varoin vastaan voimistuu. Työ- ja elinkeinoministeriössä aletaan olla valmiita valitsemaan ruton ja koleran väliltä se toinen: valtion piikki pannaan kiinni ja aletaan valmistautua kaivoksen alasajoon.

Ratia pyrkii kollegoineen vaikuttamaan valtiojohdon avainpäättäjiin, jotta vuoden vaihdetta 2016/2017 ei asetettaisi yksityisen rahoituksen järjestymisen perälaudaksi. Tämä asettaisi neuvottelijat erittäin hankalaan asemaan..

Poliittinen paine on kuitenkin niin voimakas, että vakuuttelut eivät auta.

Helsinki, 25.5.2016

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu. Kokouksen jälkeen elinkeinoministeri Olli Rehn pitää tiedotustilaisuuden.

Rehn käy ensin läpi niitä hyviä asioita, joita kaivoksella on tehty. Erikseen hän kiittelee nimeltä Lauri Ratiaa, joka on ”väsymättömästi rakentanut kaivokselle uutta toimintakulttuuria ja johtanut omalla esimerkillään toimintaa oikeaan suuntaan”.

Sitten on raakojen faktojen vuoro: Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ympäristöluvan tilanne on monimutkaistunut ja nikkelin maailmanmarkkinahinta on heikentynyt. Vuodessa tonnihinta on laskenut yli 10 000 dollarista tonnista noin 8 000 dollariin ja ennusteen mukaan se voi jämähtää siihen vuosiksi. Sillä hinnalla kaivosta ei saisi kannattavaksi.

– Huolellisen kokonaisarvion perusteella ja vastuullisesti toimien on päädytty siihen, että riskit voidaan parhaiten ajallisesti ja taloudellisti rajata aloittamalla valmistautuminen Sotkamon kaivoksen hallittuun sulkemiseen. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että sulkemiseen valmistautuminen toteutetaan tämän vuoden loppuun kestävän siirtymäkauden aikana. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään puoltanut tätä ratkaisua, ministeri sanoo tiedotustilaisuudessa.

Eduskunta myöntää kaivosyhtiölle 144 miljoonan euron lisäpääomituksen toisen lisätalousarvion yhteydessä. Rahoituksen tarkoituksena on turvata kaivoksen toiminta siirtymäkauden ajan. Neuvotteluja yksityisen rahoituksen saamiseksi on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 loppuun saakka.

Käy niin kuin Ratia ja muut lisärahoituksesta neuvottelevat ovat pelänneet: neuvotteluille annetaan aikataulu. Vastapuolella on kokeneita neuvottelijoita, ja he osaavat käyttää poliittista tilannetta hyväkseen: sijoittaja voi vaatia kovia ehtoja, kun myyjällä on vaihtoehtona myynti tai vuoden lopussa häämöttävä kaivoksen sulkeminen.

Sotkamo, kesäkuu 2016

Ratia on tottunut suuriin teollisiin hankkeisiin. Niihin kuuluvat myös pettymykset ja pienet epätoivon puuskat. Silloin Ratian resepti on systemaattinen tekeminen ja eteenpäin meneminen. Tehdään niin kuin on johdon ja henkilökunnan kanssa yhdessä sovittu. Kun odotuksiin nähden tulee poikkeamia, ryhdytään toimenpiteisiin. Yleensä se johtaa myönteiseen kehitykseen.

Ratia tarttuu kollegoineen niihin kortteihin, jotka pöydälle on jaettu ja alkaa pelata niillä niin hyvin kuin pystyy. Rahoitusneuvottelut pamautetaan käyntiin.

Niissä korostetaan niitä hyviä asioita, joihin Terrafame on itse pystynyt vaikuttamaan: yhtiö on pysynyt suunnitelmissa, budjetit ovat pitäneet, ympäristötilanne on saatu hallintaan, työturvallisuus etenee nopeasti paremmaksi.

Kesän ja syksyn aikana on useita tapaamisia ja potentiaalisten sijoittajien käyntejä kaivoksella.

Joukosta alkaa erottua maailman suurimpiin raaka-ainekauppiaisiin kuuluva Trafigura sekä sen omistama sijoitusyhtiö Galena.

Tilanne on kuitenkin tukala, koska valtiolla oli piikki auki vain vuoden loppuun, ja neuvottelut kestävät. Kello tikittää…

Helsinki, 11.11.2016

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee jälleen Terrafamen tilannetta. Ympäristöturvallisuus on parantunut ja operatiiviseen toimintaan liittyvät epävarmuudet vähentyneet. Lisäksi neuvottelut yksityisen rahoittajan kanssa ovat edenneet myönteisesti. Näistä syistä elinkeinoministeri Olli Rehn ilmoittaakin Ratian toivomat sanat: neuvotteluilla ei ole takarajaa.

Veitsi poistuu yksityisen lisärahoituksen hankkijoiden kurkulta ja neuvotteluihin saadaan toinen sävy.

Esisopimus rahoituksesta syntyy jo joulukuussa – eli alkuperäisen aikataulun mukaisesti ennen vuodenvaihdetta.

Helmikuussa 2017 Terrafame Group pääsee kertomaan uudesta yksityisestä sijoittajasta, Trafigurasta ja sen Galena-sijoitusyhtiöstä.

Aikataulun poistaminen mahdollisti sen, että Terrafame Group pystyi sopimaan neuvotteluissa hinnasta niin, että sijoittaja maksoi osakkeista saman verran kuin valtiokin. Se oli Ratian mielestä erinomainen lopputulos..

Sotkamo, 2017

Terrafamen jatkaa tuotantoprosessin pyörittämistä suunnitelman mukaan. Malmia louhitaan ja kerätään bioliotuskasoihin. Talteenotto tapahtuu metallitehtaalla.

Louhinta- ja tuotantomäärät kasvavat. Samoin kasvaa myytävän metallin määrä ja liikevaihto.

Bioliuotuksessa myös uraani liukenee. Uraanin kaupallista tuotantoa varten Terrafame hakee lupaa valtioneuvostolta. Päätöstä luvasta odotetaan vuoden 2018 syksyllä.

Säteilyturvakeskus antaa Terrafamelle luvan kokeilla uraanin talteenottoa laboratoriomittakaavassa. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta näyttävät vihreää valoa uraanin talteenotolle.

Marraskuussa Terrafame ilmoittaa suunnittelevana akkujen valmistuksessa käytettävien nikkeli- ja kobolttikemikaalien tuotantoa. Investointipäätös on luvassa kesän 2018 aikana.

Vuodenvaihteessa 2017-2018 Ratia piirtää rastin allakkaansa. Sinä päivänä Terrafamen louhos on saatu tyhjäksi vedestä ja malmiota voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Alueella maannut vesimäärä on laskenut 10 miljoonasta kuutiosta 1,4 miljoonaan kuutioon maaliskuun 2018 loppuun mennessä.Sotkamo, 2.5.2018

Hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia katselee seinälle heijastettuja Terrafamen tuoreimpia tuloslukuja. Tammi-maaliskuussa liikevaihto on yli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Liikevoittokin on pari miljoonaa plussalla. Nikkelin tuotantomäärä on kasvanut 34 prosenttia ja sinkin 50 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Ensimmäisessä haastattelussaan Kainuun Sanomille elokuussa 2015 Ratia sanoi uskovansa, että vuodesta 2018 lähtien kaivoksesta tullaan saamaan nikkeliä 30 000 tonnia vuodessa ja että toiminta on kannattavaa kesällä 2018.

Ennuste tuotantomäärästä heitti parilla kuukaudella. Maaliskuussa on päästy siihen vauhtiin, että vuosituotanto tällä kuukausittaisella tuotantomäärällä yltää 30 000 tonniin. Ennuste Terrafamen voitollisuudesta toteutuu Ratian mukaan varmasti.

Epilogi

Lauri Ratia teki päätöksen Terrafameen lähtemisestä perheen vastustuksesta huolimatta. Päätöksen motiivina oli lopulta Suomi-ajattelu ja erittäin ammattitaitoiset kollegat, nyt Terrafame Groupin hallituksen puheenjohtaja Janne Känkänen ja toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Jos oli telakka varsinaissuomalainen projekti, niin Terrafame oli kainuulainen. Mutta molemmat olivat myös suomalaisia projekteja. Ilman näitä toimijoita alueiden talous olisi ollut vaarassa näivettyä.

Sama ajatus, joka Ratialla oli aloittaessaan Turussa oli silloinkin, kun hän ensimmäistä kertaa astui sotkamolaisen kaivoksen tontille.Tässä onnistuminen voi merkittävästi muuttaa paikallista elämää ja ilmapiiriä, luoda optimismia ja viedä ihmisten elämää positiiviseen suuntaan.

Suurimpia yllätyksiä oli se, että kaivosprosessien pyöriessä täydellä teholla veden määrä lähti odotuksia paljon nopeammin laskuun.

Näin Talvivaarakin oli aikoinaan ennustanut, mutta Ratia kollegoineen ei uskaltanut luottaa siihen. Haihdutus toimi sittenkin.

Vaan missä tämä vaikeiden tilanteiden mies on vuoden parin kuluttua, kun tehtävä Kainuussa on tullut päätökseen?

Ratia on ajatellut, että antaa itselleen ja perheelleen aikaa ja soittaa enemmän trumpettia.

Sitä hän ei kuitenkaan lupaa, että Terrafame jäisi hänen viimeiseksi työnäytteekseen.

Sen näkee sitten.

Työturvallisuus toi rahoittajan

Yksi keskeisistä onnistumisista rahoittajan löytämiseksi oli Ratian mukaan se, että Terrafame pystyi todistamaan toimintakulttuurin nopeaa muutostaan työtapaturmien vähentymisellä.

Alkuvaiheessa kaivoksella tapahtui 34,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Suomessa metalliteollisuuden keskiarvo on alle 10 ja kansainvälisessä kaivosteollisuudessa vastaavalla asteikolla on totuttu 1-2:een. Vuoden 2015 aikana tapaturmien määrää saatiin pudotetuksi 23,2:een ja seuraavana vuonna se oli 8,4. Viime vuonna enää 3,5. Tavoite tälle vuodelle on 2,5.

Alisuoriutujasta tulikin yhtäkkiä metalliteollisuuden esimerkkiyritys.

Ratia perusti Terrafameen työturvallisuusryhmiä ja aloitti viikoittaiset työturvallisuuskierrokset. Koulutuksessa apuna oli suomalainen konsultti. Ratian aloittamaa turvallisuustyötä on viety hyvin tuloksin eteenpäin toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen johdolla.

Työntekijöille asetettiin myös kannustimia: yhtiö jaettiin kolmeen linjaan. Jos omassa organisaatiossa ei tapahdu yhtään työtapaturmaa, siitä palkitaan. Tilannetta tarkasteltiin kuukausittain.

Viime vuonna näitä turvallisuusbonuksia maksettiin Terrafamessa 730 000 euroa. Yli 1 000 euroa per työntekijä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »