REFRRER:path /
Teijo Määttänen/arkisto
Eläkkeensaajien osuus on Kainuussa korkein Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä, josta kuva.

Kainuussa on reilut 27 000 eläkeläistä

SAK:n Kaija Kallinen muistutti Kajaanissa, etteivät työnantajat käytännössä edes halua korkeampaa eläkeikärajaa.

Jorma Moilanen

Kainuussa eläkkeellä on 27 301 henkilöä, ilmenee Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastoista viime vuodenvaihteesta.

Luku on 39 prosenttia maakunnan kaikista yli 16-vuotiaista. Kainuulaisten keskieläke on 1 385 euroa kuukaudessa.

Eläkkeensaajien osuus on Kainuussa korkein Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Niiden yli 16-vuotiaista asukkaista suunnilleen puolet on eläkeläisiä.

Maakuntaan tulee eläketulona kaikkiaan 432 miljoonaa euroa vuodessa. Luvussa ovat mukana kaikki maksetut eläkkeet, myös perhe-eläkkeet.

Vitkalleen etenevissä eläkeneuvotteluissa voi aistia hiukan jakomielisen pohjavireen.

Kajaanissa keskiviikkona vieraillut SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen muistutti tutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa työnantajista pitää nykyistä 63 vuoden eläkeikää hyvänä. Viidesosa työnantajista katsoi, että nykyinenkin alaikäraja on liian korkea.

Kuitenkin työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ajanut näkemystä, jonka mukaan eläkkeelle siirtymisen alaikärajan tulee olla vähintään 65 vuotta.

– Työnantajapuoli pelaa kaksilla korteilla, Kaija Kallinen sanoo.

Myrkkyä tuntuu työnantajapuolelle olevan myös ajatus, että joustavan eläkkeelle siirtymisen takaraja kohoaisi 68:sta 70:een ikävuoteen, jos alaikäraja nousee 2 vuodella.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestölle SAK:lle on puolestaan vaikea hyväksyä valtiovarainministeriön vaatimusta, että eläkeikä sidottaisiin vuoden 2025 jälkeen mekaanisesti elinajanodotteeseen.

– Emmehän me tiedä, miten työurat tulevaisuudessa kehittyvät, Kallinen sanoo.

Hän osallistui Kajaanissa Työeläkevakuuttajat Telan koulutustilaisuuteen yhdessä Telan koulutuspäällikön Kirsi Siltasen kanssa.

Parhaillaan meneillään olevissa eläkeneuvotteluissa yksi keskeinen tavoite on pidentää työuria.

– Työurien pituudella on merkitystä paitsi julkisen talouden myös yksilön oman talouden kannalta. Pidemmät työurat tuovat paremmat eläkkeet. Eläkemaksut eivät myöskään nouse liikaa, jos työurat pitenevät ja eläkkeiden maksajia riittää, Kirsi Siltanen muistutti.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti