REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Laajenevaan höyryntuotantoon haketta ja turvetta

Terrafamen akkukemikaalihankkeen vaihtoehdoissa tarkastellaan kahta erilaista kiteytysmenetelmää sekä erilaisia voimalaitosvaihtoehtoja höyryn tuottamiseksi.

Vaihtoehto ykkösessä (VE1) Terrafamen nykyiseen tuotantoprosessiin lisätään nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistus nikkeli-kobolttisulfidista. Prosessin päävaiheet ovat paineliuotus, uutto ja kiteytys.

Kiteytyksessä puhdistetut nikkeli-, koboltti- ja ammoniumsulfaattiliuokset syötetään prosessiin, jossa liuoksen vesi haihdutetaan vaiheittain alipaineisessa väkevöinti-kiteytysprosessissa.

Kiteytyksestä saatavat tuotteet pakataan välisiilojen ja automaattipakkauskoneiden kautta suursäkkeihin (1 000 – 2 000 kiloa), jotka lähetetään asiakkaalle sinetöidyissä merikonteissa.


Kiteytysvaihe toteutetaan höyrynkierrätystekniikalla, jossa lauhteen jäännöslämpö voidaan hyödyntää uudelleen. Tällöin primäärienergian tarve on pienempi kuin suoraviivaisessa kiteytysmenetelmässä, mutta kierrätystekniikkakin edellyttää nykyisen höyryntuotannon laajentamista.

Vaihtoehdossa on kaksi höyryntuotannon laajennuksen alavaihtoehtoa (VE1A, VE1B), jotka eroavat toisistaan höyryntuotannossa käytettävän polttoaineen suhteen. Höyryntuotannon tarve on 18 megawattia.

Höyry tuotetaan kaivoksen tehdasalueelle nykyisen voimalaitoksen yhteyteen rakennettavalla uudella nestekaasukattilalla (VE1A) tai tehdasalueelle rakennettavalla uudella arina- tai leijupetitekniikkaan perustuvalla kiinteän polttoaineen kattilalla (VE1B, VE2).

Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistus edellyttää kaivoksen nykyisen happilaitoksen laajentamista.

Vaihtoehto kakkosessa (VE2) kiteytysvaihe toteutetaan suoraviivaisella höyryn läpivirtaustekniikalla, joka on yleisemmin käytössä, mutta kuluttaa enemmän höyryä kuin VE1:n kiteytystekniikka.

Prosessissa tarvittava höyry tuotetaan kiinteän polttoaineen kattilalla. Kattilan polttoainetehoksi on alustavasti suunniteltu 47 megawattia.

Kattilan polttoaineena toimivat ensisijaisesti puhdas puuperäinen polttoaine ja jyrsinturve, mutta arvioitavaksi otetaan myös kaivoksen toiminnassa syntyvästä jätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen hyödyntäminen. Kyse on käytöstä poistetusta kastelu- ja ilmastusputkista.

Lähes 50 megawatin kattilan puuhakekäytöksi lasketaan 150 000 tonnia vuodessa. Turpeen määrä on 130 000 ja kierrätyspuun 122 000 tonnia.

Uusi kattila syrjäyttää metallintuotannon nykyiset voimalaitokset varakapasiteetiksi.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »