REFRRER:path /
PEKKA LASSILA
Tuula Nikkanen avusti 1–2 viikkoa sitten 21 karitsaa maailmaan. Yhteensä Nikkasten tilalla on 32 lammasta. Niistä yksikään ei päädy tänä vuonna pääsiäispöytään.

Lammastilan yrittäjäksi on imua

Lammastilojen määrät ovat Kainuussa ja koko maassa kasvussa.

Kajaanilainen pelialan ammattilainen aikoo ryhtyä 200-päisen tilan lampuriksi.

Tiina Suutari

KATSO VIDEO!

Lammastilojen määrä on Kainuussa ja koko Suomessa pienessä nousussa.

Kainuun ely-keskus myönsi viime vuonna aloitusavustusta neljälle uudelle yrittäjälle. Tänä vuonna uuhipalkkiokiintiöiden uusia hakijoita on ollut neljä. Yhteensä Kainuussa on 23 EU:n ja kansallisen lammastukien saajaa.

Koko maassa lammastukia sai viime vuonna 865 yrittäjää ja toissa vuonna 856 yrittäjää. Eniten uusia lammastiloja syntyy Lappiin, jossa lammastuet ovat suurempia kuin etelässä.

– Luultavasti siksi Kainuussakin lammastiloja on ylivoimaisesti eniten Suomussalmella, jossa tuet ovat suurempia kuin esimerkiksi Kajaanissa, tukiasiantuntija Markus Kvist Kainuun ely-keskuksesta kertoo.

Kiinnostuksen taustalla on kotimaisen lampaanlihan kasvanut kysyntä. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi lisätä suomalaisen lampaanlihan tuotantoa.

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa syödystä lampaanlihasta tulee ulkomailta, pääosa Uudesta-Seelannista. Ulkomaisen lampaanlihan saanti on kuitenkin vaikeutumassa, sillä maanviljelijät Uudessa-Seelannissa ovat siirtymässä lammastaloudesta lypsykarjaan.

Kajaanilaiset Kimmo ja Tuula Nikkanen ovat tosissaan ryhtymässä lampureiksi.

Kimmo Nikkanen kertoo, että ihmiset reagoivat perheen lammastilasuunnitelmiin yleensä ensin valtaisalla naurunkäkätyksellä ja sitten hölmistymällä. Reaktiota selittää pariskunnan tausta: Kimmo Nikkanen paiskii tällä hetkellä töitä pelialan ammattilaisena Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Tuula Nikkanen on työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri.

Suunnitelmien mukaan isäntä seisoo parin vuoden kuluttua päätoimisesti lampaanpapanoissa, kun Tuula Nikkanen pitäytyy lääkärin töissä.

– Olen pörrännyt isoilla maalikylillä ihan riittävästi, 20 vuotta Helsingissä. Ehkä tämä on jonkinlainen takaisinveto. Kainuussa on hyvä asua, täällä on rauhallista ja kivaa. Miksei voisi olla elukoitakin? Kimmo Nikkanen selittää.

Mistään leppoistamisesta ei silti ole kyse; Kimmo Nikkanen suunnittelee aggressiivista kasvua.

– Meillä on ihan riittävästi harrastelua. Sillä tavalla ei tule riittävästi kasvua eikä hyvinvointia, Nikkanen toteaa.

Tarkoituksena on, että jo parin vuoden kuluttua Nikkasten tilalta lähtee teurasautoon 110 lammasta joka vuosi. Sitä ennen on rakennettava noin 300 neliön lampola noin 200 uuhelle.

Tällä hetkellä Nikkasten tilalla on 32 lammasta: seitsemän uuhta, neljä pässiä ja 21 karitsaa.

Uuhet koettelivat Tuula Nikkasen kätilöntaitoja äskettäin, kun kaikki pikkupäkäpäät syntyivät. Vaikka suomenlampaat synnyttävät melko hyvin itsekseen, teettävät ensikot usein töitä. Pari karitsaa yritti nytkin tulla poikittain maailmaan.

Ihmislääkäri selviytyi karitsoinnista kuitenkin mainiosti

– Luin eläinlääketieteellisen synnytysopista lampaiden osuuden, hän naurahtaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti



Lukumäärät

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ylläpitää eläintenpitäjärekisteriä, jonne myös kaikki lampaita pitävät henkilöt rekisteröityvät. Rekisteriin ei kerätä tietoa lampaiden lukumääristä.

Kainuussa lampaita on:

Hyrynsalmella 7 henkilöllä,

Kajaanissa 48 henkilöllä,

Kuhmossa 30 henkilöllä,

Paltamossa 20 henkilöllä,

Puolangalla 13 henkilöllä

Ristijärvellä 3 henkilöllä,

Sotkamossa 29 henkilöllä,

Suomussalmella 23 henkilöllä ja

Vaalassa 24 henkilöllä.

Lampaanlihan tuottajia on Kainuussa 19. Lammastukia saa 23 kainuulaista lampuria.