REFRRER:path /

Sotkamon Silverin uusi hopea ei ole häpeä – Kaivoksen johtaja ehti oppia Talvivaarasta sekä hyvät että huonot asiat

Suomen ensimmäinen hopeakaivos avataan maaliskuussa Sotkamossa Kainuussa. Kaivoksen johtaja Arto Suokas vannoo, että ympäristöasiat pysyvät hyvällä tolalla. Hän työskenteli yli seitsemän vuotta Talvivaarassa ja sai siellä kokemusta hyvässä ja pahassa.

Arto Suokas esitteli taustalla näkyvää rikastamorakennusta, jossa tehtiin torstaina muun muassa sakeuttimien asennusta.

Tanja Nuotio

Sotkamo

Suomen ensimmäisen hopeakaivoksen rakentaminen on edennyt siihen pisteeseen, että tuotanto käynnistyy viiden kuukauden kuluttua maaliskuussa.

Sotkamoon keskelle Kainuun korpea on noussut Sotkamo Silverin kaivos, joka tuottaa päätuotteenaan hopeaa ensimmäisenä koko maassa.

Hopean kaivostuotanto kolminkertaistuu, ja kokonaistuotanto kasvaa puolet nykyisestä. Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 85 000 kiloa hopeaa. Nyt pelkästään Sotkamo Silverin vuosituotanto tulee olemaan noin 45 000 kiloa.

Torstaina kaivosta esitteli tyytyväinen mies.

Kaivoksen johtaja Arto Suokas on kiertänyt kaivostöissä maailmalla ja kerännyt yli seitsemän vuotta oppia – hyvässä ja pahassa – vanhan Talvivaaran nikkelikaivoksesta.

– On kaksi asiaa yli muiden, joihin on nyt kiinnitetty huomiota: ympäristö ja tiedotus.

Silverin kaivosalueelta on matkaa Terrafamen kaivokselle linnuntietä 40-50 kilometriä.

– Käytämme erilaista tekniikkaa, ja ihan alusta saakka mukana ovat olleet kyläyhdistys ja paikallinen luontojärjestö. Toisaalta hopeaesiintymä on ollut paikallisten tiedossa jo 40 vuotta, joten ihmiset ovat tottuneet.

SIlverillä ei ole bioliuotuskasoja, eikä prosessissa käsitellä happoja. Silverin kaivosalueen koko on 370 hehtaaria, kun Terrafamen kaivospiirin laajuus on noin 6 000 hehtaaria.

Uutta ympäristölupaa Silver hakee vielä tänä vuonna, ennen kuin tuotanto ehtii edes alkaa. Kaivoskuilu, joka nyt ulottuu 350 metrin syvyyteen, syvenee 450 metriin.

Vaikka tuotanto kasvaa heti alkuun, Suokas on varma, että ympäristöasiat pysyvät hyvällä tolalla.

– Hopean esirikastus tapahtuu kuivalla malmilla, ja kaivokselle rakennetaan oma vedenpuhdistamo.

Rakenteilla olevien rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaiden äärellä Suokas vakuuttaa, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi ei ole mahdollinen.

– Vesialtaissa on ihan erilainen rakenne. Näitä altaita ei ole edes yritetty tehdä liian tiiviiksi. Suojana ovat muovikalvo ja karkea patorakenne.

– Mitään rotanreikää ei pääse syntymään, Suokas viittaa Talvivaaran kipsisakka-altaan vuotoon, joka johti ympäristökatastrofiin noin kuusi vuotta sitten.

Kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa 2012 kuitenkin aiheutti sen, että Sotkamon Silverin rahoitusneuvottelut tyssäsivät tuolloin.

– Pankit vetivät tuet pois, Suokas sanoo.

Nyt tilanne on aivan toinen, sillä hopeakaivosprojekti on täysin rahoitettu.

Erityisen tyytyväinen Suokas on siihen, että suomalaiset piensijoittajat ovat lähteneet innokkaasti mukaan. 13 000 osakkeenomistajasta 10 000 on suomalaisia, joten yhtiö on 86-prosenttisesti kotimaisessa omistuksessa.

– Tämä kertoo siitä, että suomalaiset luottavat kaivosteollisuuteen.

Alkuviikosta selvisi, että Silver myy hopea- ja sinkkirikasteensa Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Ruotsin Rönnskäriin. Toimitusten arvo on neljänä vuonna noin 120 miljoonaa euroa.

Arvopaperi uutisoi 2.10., että Silverin kurssi lähti heti nousukiitoon.

Toinenkin iso pala loksahti paikoilleen tällä viikolla. Louhintaurakoitsijaksi valittiin Tapojärvi Oy, joka tuo työntekijät avolouhintaan ja murskaukseen.

Tällä hetkellä Silverillä on menossa rekrytointi, jossa se hakee omiksi työntekijöiksi 20:ta tuotantohenkilöä. Hakemuksia on tullut jo noin 200.

Vaikka metalliteollisuudessa on kova työvoimapula, Silver tuntuu kiinnostavan työntekijöitä.

– Uskon, että saamme Kainuuseen paluumuuttajia, jotka ovat seuranneet hopeakaivosprojektia jo pidempään. Osa työntekijöistä saadaan läheltä eli Kainuusta. Toivon, että myös naisia hakeutuu kaivosalan tehtäviin lisää.

Kun tuotanto alkaa, työntekijöitä hopeakaivoksella on kaikkiaan noin 100. Osa on suoraan Silverin palveluksessa, osa urakoitsijoiden töissä. Esimerkiksi laboratorion kymmenkunta työtehtävää ulkoistetaan.

Liikevaihtoa on tarkoitus saada vuosittain 35-40 miljoonaa euroa.

Eritystä toivoa kaivosteollisuudelle antaa nyt akkumetallien nouseva kysyntä. Kaivosteollisuus ry uskoo, että sähköautojen akkujen tuotanto on Suomelle suuri mahdollisuus. Uusia hankkeita kobolttikaivosten avaamiseksi ja kobolttisulfaatin ja -rikasteen tuottamiseksi on vireillä useita.

Hopeakaivos

Kahdessa pörssissä

Listattu Tukholman NGM- ja Helsingin Nasdaq-pörssiin.

Sotkamo Silver koostuu Sotkamo Silver AB -emoyhtiöstä, ja sen täysin omistetusta tytäryhtiöstä Suomessa (Sotkamo Silver Oy).

Sotkamo Silver kehittää hopea- kulta- ja sinkkiesiintymiä Pohjoismaissa.

Jo tehdyt investoinnit ovat 30 miljoonaa euroa. Investointi tuotannon käynnistämiseen on 35 miljoonaa.

Suoria uusia työpaikkoja Kainuuseen noin 100, epäsuoria syntyy 300-400.

Tuotantoprosessi

Tuotantoprosessi etenee näin: Louhinta, murskaus, esirikastus, jauhatus, vaahdotus, kuivaus, ja lopulta hopearikaste on valmista.

Ylivoimaisesti suurin osa hopeasta louhitaan maan alta.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti