REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »
Teijo Määttänen
Talvivaara Sotkamo Oy:ltä vaaditaan suurinta mahdollista 850000 euron yhteisösakkoa. Jos saneerausohjelma vahvistetaan, sakko leikkautunee merkittävästi pienemmäksi.

Yhteisösakko jäänee pääosin maksamatta

Talvivaaralta vaadittu korkein mahdollinen yhteisösakko leikkautuu mahdollisessa saneerausohjelmassa.

Tiina Suutari

Talvivaara Sotkamo Oy maksaa syyttäjien vaatimasta historiallisen suuresta yhteisösakosta todennäköisesti vain murto-osan, vaikka tuomio törkeästä ympäristön turmelemisesta annettaisiinkin.

Talvivaaran ja sen operatiivisen tytäryhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:n saneerausmenettelyn selvittäjän, asianajaja Pekka Jaatisen mukaan mahdollinen yhteisösakko on saneerausvelkaa, eli ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa syntynyttä velkaa. Silloin vaadittua 850 000 euron sakkoa voidaan leikata merkittävästi, jopa niin, että summa kuihtuu alle kymmenesosaan.

Jaatinen vakuuttaa, ettei maanantaina nostetuilla syytteillä ole vaikutusta Talvivaaran parhaillaan käymiin rahoitusneuvotteluihin eikä saneerausohjelman aikatauluun.

– Ei minkäänlaista vaikutusta, Jaatinen sanoo ja huomauttaa, ettei kukaan ole vielä edes nähnyt syyteasiakirjoja.

Kainuun käräjäoikeus pohtii tiedotusvälineiden pyynnöstä parhaillaan, voidaanko oikeudenkäyntiasiakirjoja julkaista säädettyä aikaisemmin. Tavallisesti materiaali on julkista vasta, kun syytteet luetaan oikeuden istunnossa. Ennen julkaisuaikataulun ratkaisua käräjäoikeus varaa oikeudenkäynnin osapuolille tilaisuuden tulla kuulluksi.

Asiakirjojen julkaisu venyy joka tapauksessa ensi viikon tiistaita pidemmälle, jolloin asianajaja Pekka Jaatinen toimittaa molempia yhtiöitä koskevat saneerausohjelmaehdotukset Espoon käräjäoikeuteen.

Tuolloin julkistetaan vihdoin myös kaivosyhtiön osavuosikatsaus.

Kajaanilainen asianajaja Antti Kejo tulkitsee Talvivaaralle vaaditun yhteisösakon asemaa Pekka Jaatisen kanssa samalla tavalla.

– Syytteet perustuivat toiminnan alkuvaiheessa tapahtuneisiin laiminlyönteihin ja siksi sakko on mielestäni saneerausvelkaa.

Kejo kuitenkin uskoo, että tulkinnasta saattaa syntyä kiistaa. Ympäristöoikeuden näkökulmasta voidaan katsoa, että yhteisösakko on syntynyt saneerausmenettelyn aikana ja on siten maksettava saajalle eli valtiolle täysin.

Kejo huomauttaa, että Talvivaaran ympäristörikosasian oikeudenkäyntiprosessi kestää joka tapauksessa vuosia; päätöksistä on mahdollista valittaa aina korkeimpaan oikeuteen saakka.

– Lopulliset oikeuden päätökset syntyvät silti saneerausohjelman aikana, koska saneeraus jatkunee oikeudenkäyntiprosessia pidempään.

Jos Talvivaaran saneerausohjelma ei käynnisty ja yhtiö ajautuu konkurssiin, ei yhteisösakkoa maksettane siinäkään tapauksessa kuin ehkä nimeksi.

Kun pesän omaisuus on muutettu rahaksi, konkurssivelkoihin oletettavasti lukeutuva yhteisösakko jää valvottavaksi velaksi, ja velkoja voi saada pesästä lopulta vain jonkunlaisen jako-osuuden. Siitä jääkö mahdollisesta pesästä mitään jaettavaa, ei ole tietoa.

Konkurssitilanteessa Talvivaaran ympäristövastuiden ja -velvoitteiden asema on ylipäätään epävarma.

Itä-Suomen ympäristöoikeiden professori Tapio Määttä arvioi, että ympäristölainsäädäntö velvoittaa konkurssipesää samalla tavoin kuin muitakin. Tulkinnan mukaan konkurssipesä on massavelkaisesti vastuussa esimerkiksi jätteistään.

Antti Kejo katsoo puolestaan, että ympäristövastuut lukeutuvat konkurssivelkoihin, koska vastuut ovat syntyneet ennen saneeraus- tai mahdollisen konkurssimenettelyn alkua.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »

Fakta

Vastuilla erilaiset asemat

Saneerausvelkoja
ovat kaikki ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa syntyneet velat. Saneerausohjelmaan sisältyy maksuohjelma, joka määrää mitkä saneerausvelat on maksettava. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy hakivat yrityssaneerausta 15.11.2013.

Konkurssivelkoja
ovat kaikki ennen konkurssia syntyneet velat. Konkurssipesän omaisuus jaetaan näiden velkojien kesken, ja jako-osuus voi kutistua pieneksi tai velka voi jäädä kokonaan maksamatta.

Massavelkoja
ovat konkurssipesälle konkurssin jälkeen syntyneet velat. Massavelalla on paras asema maksunsaantijärjestyksessä, ja velka maksetaan täysin ennen konkurssivelkojen maksua.