REFRRER:path /

EU-Parlamentista: Jännitystä ja saranakohtia

Liisa Jaakonsaari

Liisa Jaakonsaari

Kirjoittaja on sosialidemokraattien oululainen europarlamentaarikko.

Vuosi 2019 tulee olemaan poikkeuksellisen jännittävä. Megatrendeistä merkittävin on Kiinan voimistuminen. Se tuntuu jo nyt Suomessa aina Lappia myöten. Maailmantalous heikkenee. Sekin tuntuu Suomessa ensi vuonna olipa hallitus mikä tahansa. Demokratia on maailmalla hätää kärsimässä, kun itsevaltiaat diktaattorit voittavat vaaleja. Eurooppakin on saranakohdassa.

Suomessa mielenkiinto kohdistuu omiin vaaleihin, mutta on hyvä muistaa, että ensi vuonna kolmasosa maailman ihmisistä käy vaaliuurnille, kun Intiassa, Indonesiassa ja Nigeriassa äänestetään. Optimistisimmat meistä odottavat autoritaarisen trendin vaihtumista sittenkin kohti demokratiaa.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 loppupuoliskolla. Sitä ennen käydään Suomessa kahdet vaalit: ensiksi valitaan huhtikuussa Suomen 200 kansanedustajaa ja sen jälkeen toukokuussa Euroopan parlamentti. Molemmissa me kansalaiset määritämme Euroopan ja Suomen suuntaa.

Suomen puheenjohtajuus sattuu EU:n saranakohtaan. Puheenjohtajuuskausi antaa meille mahdollisuuden puskea eteenpäin Suomelle ja koko Euroopalle tärkeitä kärkiteemoja kuten sosiaalisen ulottuvuus, kiertotalous sekä arktisuus sekä pohjoisen ulottuvuus. Veronkierto on otettava myös esityslistalle.

Vaikka yllätyksiä tulee varmasti ja tärkeysjärjestykset muuttuvat, ilmastonmuutoksen torjunta tulee olemaan ensi vuoden pääteemoja. Suomi voisi olla esimerkkinä maailmalle metsien kestävässä hoidossa. Metsäkato on merkittävin ihmisen aiheuttama hiilidioksidipäästöjen lähde. Metsät myös estävät hiilidioksidin pääsyn ilmakehään.

Koko Euroopan haaste on osaamisen tason nostaminen. Kiinassa on enemmän huippuyliopistoja kuin Euroopassa ja Amerikassa yhteensä. Ammatillisessa koulutuksessa on suuria puutteita erityisesti Suomessa, vaikka olemme muualla maailmassa tunnettuja korkeasta koulutustasosta. Ihmisiä koulutetaan vieläkin aloille, joita pian ei ole. Oppisopimuskoulutus on olematonta. Syitä syissä ja sepissä. Ay- liike on haluton palkkajoustoihin ja firmoissa ei ole enää aikaa oppisopimuskoulutettavien ohjausta varten.

Euroopan suuri haaste on väestön ikääntyminen. Ihmiskunnan suuri unelma on aina ollut elää pitkään. Nyt siitä on tullut taakka. Väärin: ikääntyminen ei ole kestävyysvaje, vaan kestävyystae. Ikäsyrjintä on laissa kiellettyä, mutta iän perusteella tapahtuva syrjintä on arkipäivää. Lääkkeitä on olemassa: johtamisen kehittäminen, koulutus, työkyvyn ylläpitäminen ja tasapuolinen rekrytointi. Muutenkaan yhteiskunnassa ei pitäisi pyrkiä erottamaan eri sukupolvia.

Maahanmuutto pitää nähdä sekä Euroopan että Suomen mahdollisuutena eikä pelottavana uhkana. Suomen pitää antaa suojaa, mutta myös me tarvitsemme työn ja paremman elämän toivossa muuttavia. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on pelkkää byrokratiaa.

Suomi voisi auttaa EU:n ja Venäjän lukkojen aukaisemisessa. UKK:n parhaan perinnön mukaan Suomi voi olla nyt lääkäri. Tuomareita on Eurooppa täynnä. Kaiken pohjana pitää olla kuitenkin illuusioton kuva Venäjästä. Venäläinen nationalismi on otettava vakavasti. Jos skenaarioina ovat kasvava vastakkainasettelu tai lähentyminen, niin mielestäni aina pitää asettua lähentymisen ja dialogin puolelle.

Venäjä- kysymys vaatii EU:lta yhtenäisyyttä. Sen puolesta pitää tehdä töitä. Presidentti Sauli Niinistön Venäjä-politiikka ansaitsee kunnioituksemme. Toivottavasti sillä on käyttöä Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

Jätä kommentti