REFRRER:path /

Katse ratkaisuihin eikä ongelmiin

Marjatta Kurvinen

Marjatta Kurvinen

Päädyinpä huomaamattani tekemään ratkaisukeskeistä journalismia.

Tosin minun ei itse tarvinnut näkökulmaa kääntää, sillä haastateltavat olivat jo valmiiksi miettimässä ratkaisuja eivätkä enää halunneet vatvoa itse ongelmaa.

Kyse on siis uudesta teknologia-alan koulutuksen kehittämishankkeesta, johon kainuulaiset yritykset ja kouluttajat olivat lähteneet mukaan. Ne haluavat lyödä hynttyyt yhteen ja etsiä yhdessä ratkaisuja Kainuun vetovoimaan ja yhä työpaikkavaltaisemmaksi muuttuneeseen koulutukseen.

Ei sanallakaan moitittu myöskään ammattikoulutuksen reformia – ei potkittu jo valmiiksi maassa makaavaa. Yritysten edustajat ymmärsivät, että heidän on otettava työpaikoille annettu vastuu vastaan ja hoidettava osansa koulutuksesta.

Kyllä siinä vähän kolahti omaankin nilkkaan, kun Skanskan Jukka Lintunen vetosi, että koko henkilökunnan on otettava koulutussopimuksella työpaikalle tuleva opiskelija hyvin vastaan.

Ei todellakaan riitä, että opiskelijan ohjaajaksi nimetty työntekijä omien töidensä salliessa vähän opastaa.

Opiskelija on voinut jäädä pahimmillaan työpaikalla oman onnensa nojaan tai päätyy siivoamaan kaappeja eikä välttämättä opi mitään.

Tämän Teknologiateollisuus ry:n käynnistämän ja ministeriön rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä on erityisesti Kainuun suurien työpaikkojen edustajia.

Tarkoitus kuitenkin on, että tieto uusista muualla hyviksi havaituista käytännöistä leviää myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niitähän on Kainuun yrityksistä tietysti suurin osa.

Vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen oli toinen juttukeikka Kajaanin ammattikorkeakoulun päättäjäisiin. Juhlapuhujaksi oli hommattu Demola Global oy:n toimitusjohtaja Ville Kairamo.

Hän kehotti ajattelemaan isosti ja ottamaan vastavalmistuneet visiönääreinä vastaan. Heillä voi olla sellaista annettavaa yritykselle, jota ehkä jo vuosikymmenet alalla olleet eivät enää osaa ajatella.

Useinhan tulijoilta odotetaan vain sopeutumista työpaikkaan, valmiiden toimintatapojen omaksumista. Toki sekin on hyvästä, sillä takki auki ei kenenkään pidä työyhteisöön mennä. Toisaalta työyhteisöllä pitäisi olla myös valmiutta kuunnella tulijaa.

Mietin myös sitä, kun Kairamo sanoi, että tärkeää on esittää oikeita kysymyksiä.

Ja sitäkin, ettei Kainuusta ole ollenkaan sen huonompi ponnistaa. Vaikka globaalit toimijat välillä tuntuvat vievän meitä kuin pässiä narussa, ei antautumiseen ole mitään syytä.

Kyllä siinä vähän kolahti omaankin nilkkaan, kun Skanskan Jukka Lintunen vetosi, että koko henkilökunnan on otettava työpaikalle tuleva opiskelija hyvin vastaan.

Jätä kommentti