REFRRER:path /

Näkökulma: Leirintämatkailu luo tuloja ja työtä

Timo Piilonen Antti Saukkonen

Timo Piilonen

Antti Saukkonen

Kirjoittajista Piilonen on SF-Caravanin toiminnanjohtaja ja Saukkonen on Suomen Leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Matkailu Suomeen kiinnostaa laajasti maailmalla. Erityisesti kiinalaisten ja muiden aasialaisten matkailijoiden lukumäärän huikea kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Pääasiallisesti kysyntä kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja Lappiin. On hienoa, että matkailuvienti on onnistunutta.

Suomalaisen matkailuelinkeinon menestys perustuu kuitenkin ulkomaalaisia turisteja enemmän suomalaisten ihmisten matkustuksiin kotimassa; majoitus- ja ravitsemispalvelujen käyttöön, tapahtumamatkailuun, nähtävyysvierailuihin ja elämyspalvelujen hankkimiseen.

Kotimaista kulutusta lisäämällä ja matkailuelinkeinon edellytyksiä kehittämällä on mahdollista luoda nykyistä pysyvämpi matkailupalvelujen infrastruktuuri, jonka avulla tulevaisuudessa pystytään houkuttelemaan myös ulkomaalaisia matkailijoita laajemmalle Suomeen.

Kotimaan kesämatkailun peruskivi on leirintämatkailu, jota harrastetaan tasaisesti maamme kaikilla kolkilla.

Leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnilla on kasvanut viime vuosina myönteisesti. Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2017 oli 198 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Huomionarvoista on, että leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 235 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 96 euroa.

Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle.

Suurimpia leirintämatkailijoiden rahankäytöstä hyötyjiä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Loma-ajan liikenteessä näkyy runsaasti matkailuajoneuvoja, sekä auto- ja matkailuvaunuyhdistelmiä että matkailuautoja. Leirintämatkailun suosio koko kansan matkailuna on ollut viime vuosina kasvussa. Kansantaloudellisesta näkökulmasta karavaanari on kesän todellinen hyötyliikkuja.

Maassamme on tällä hetkellä noin 122 000 matkailuajoneuvoa, 6 000 matkailuvaunua ja 55 000 matkailuautoa.

Matkailuajoneuvojen viehätys perustuu ajoneuvojen laadukkuuteen, käytännöllisyyteen, helppoon ajettavuuteen ja yhdistettävyyteen erilaisten harrastusten kanssa.

Yöpyminen leirintäalueilla on edullista, sillä esimerkiksi nelihenkinen perhe maksaa yhden vuorokauden majoituksestaan matkailujoneuvossa suomalaisella leirintäalueella keskimäärin noin 30 euroa.

Myös yksilöllisyyden arvostaminen ja lomailu ilman sovittuja aikatauluja suosivat auto- ja leirintämatkailua.

Leirintämatkailu on suosituin kesämatkailumuoto. Leirintäalueilla kirjataan yli 2,1 miljoonaa yöpymistä, joista 63 % matkailuajoneuvoissa, 30 % leirintämökeissä ja muissa leirintäalueiden tarjoamassa sisämajoituksessa ja 7 % teltoissa.

Leirintämatkailu on valtaosin kotimaanmatkailua. Ulkomaisten asiakkaiden osuus maamme leirintäalueyöpymisistä on noin 15 %.

Leirintämatkailun menestyksen ongelmina Suomessa ovat mm. lyhyt huippusesonki, keliriippuvaisuus ja leirintämatkailun arvostuksen puute ja ymmärtämättömyys leirintämatkailun taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä.

Matkailun kannalta merkittävissä kaupungeissa ja kunnissa tulisi olla leiriytymismahdollisuuksia myös oma majoitus mukanaan liikkuville. Kuntien matkailustrategioissa kannattaisi huomioida leirintämatkailun harrastajat ja turvata edellytyksiä leirintäalueyrittämiselle.

Edellytyksiä turvataan mm. suunnitelmallisella kaavoituksella, leirintämatkailijoiden palvelutarpeen huomioimisella, olemassa olevan kapasiteetin kehittämisellä ja leirintäpalvelujen järjestämisellä esimerkiksi venesatamien yhteyteen.

Leirintäalueyrittäjien ja leirintäalueita pyörittävien yhteisöjen kanssa on järkevää tehdä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia leirintämatkailuun sopivista alueista. Matkailuautojen suosion lisääntyessä leirintämatkailusta on tullut ympärivuotinen harrastus.

Leirintäalueiden kehittämisen lisäksi on tärkeää luvallisten, erityisesti matkailuauton käyttäjille sopivien lyhytaikaisten yöpymispaikkojen sijoittaminen kaupunkien keskustoihin, matkailuyritysten, maaseudulla sijaitsevien nähtävyyskohteiden, golfkenttien ja venesatamien yhteyteen.

Automatkailun verotus, matkailupalveluiden arvonlisäverotus, matkailuyrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen, matkailukohteiden laadun jatkuva kehittäminen ja yleinen tietoisuus luonto- ja nähtävyyskohteiden palveluista luovat edellytyksiä kotimaanmatkailun onnistumiselle ja yhteiselle hyvinvoinnille.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti