REFRRER:path /

Puheenaihe: Jihadismista avointa puhetta

Juha Saarinen

Juha Saarinen

Kirjoittaja on jihadismiin erikoistunut tutkija ja jatko-opiskelija King’s College Londonissa.

Kesäkuun puolivälissä suojelupoliisi korotti kolmannen kerran terrorismin uhka-arvioitaan sitten kesän 2014. Uhka-arviota käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Supon päällikkö Antti Pelttari kommentoi terrorismin uhkan Suomessa olevan nyt vakavampi kuin koskaan aikaisemmin.

Vain päiviä uhka-arvion korottamisen jälkeen poliisi käynnisti laajan poliisioperaation Helsingin Töölössä Temppeliaukion kirkkoon kohdistuvan “terroristisen teon valmistelun” aiheuttaman uhkan vuoksi. Se myös lisäsi väliaikaisesti merkittävästi näkyvyyttään ja läsnäoloaan kirkon lähistöllä.

Kirkkoon kohdistunut uhka on sittemmin osoittautunut perättömäksi, ja tapaus on tuskin menossa syyteharkintaan. Se heijastaa silti valoa merkittävään ilmiöön: jihadistisen liikehdinnän yleistymiseen Suomessa.

Viiden viime vuoden

aikana jihadistinen liikehdintä Suomessa on yleistynyt ja kehittynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut keskeisesti Syyrian sisällissodan sekä Isisin poikkeuksellinen vetovoima. Näkyvimmin tämä on heijastunut Syyrian ja Irakin konfliktialueelle kohdistuneen liikkuvuuden kautta.

Konfliktialueelle on tiettävästi matkannut Suomesta vähintään 80 aikuista sekä kymmeniä lapsia. Valtaosa aikuisista on pyrkinyt liittymään jihadistiryhmien ja erityisesti Isisin riveihin. Monet ovat vieneet myös jälkikasvunsa sotavyöhykkeelle.

Vierastaistelijailmiön vuoksi Suomi tunnetaan nyt entistä paremmin jihadistiryhmien keskuudessa. Maa on ollut esillä useita kertoja Isisin propagandassa. Temppeliaukion kirkko on esiintynyt suomalaisen käännynnäisnaisen kirjoituksen kuvituksessa ryhmän länsimaisille kannattajille suunnatussa Dabiq-propagandajulkaisussa.

Vuoteen 2012 verrattuna suojelupoliisin kohdehenkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä ensisijaisesti väkivaltaiseen ekstremismiin kytkeytyviä kohdehenkilöitä on yli 350.

Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantalan mukaan Suomeen on kehittynyt jihadistinen alamaailma. Se koostuu yksilöistä sekä verkostoista, jotka pyrkivät radikalisoimaan, rekrytoimaan sekä muuten tukemaan konfliktialueella toimivia jihadistisia ryhmiä.

Suomesta on esimerkiksi lähetetty rahaa konfliktialueelle matkanneille jihadisteille. Paikalliset ekstremistit ovat tukeneet Isisiä muun muassa luomalla, kääntämällä ja levittämällä propagandaa sosiaalisissa medioissa.

Jihadistinen liikehdintä pohjautuu maailmankatsomukseen ja ideologiaan, joissa väkivallan ihannointi ja käyttäminen ovat keskeisessä roolissa. Tällaisen ideologian omaksuneiden ekstremistien sekä väkivaltaan kannustavan aktivismin yleistyminen ja kehittyminen johtavat todellisiin väkivallantekoihin.

Poliisiviranomaisten mukaan Suomessa on nähty ”muutamia” uhkatilanteita, joskaan niitä ei ole tuotu suuren yleisön tietoisuuteen, vaan ne on hoidettu kaikessa hiljaisuudessa.

Turun puukotuksia tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa terroritekona.

Temppeliaukion kirkon tapaus oli ensimmäinen julkinen esimerkki korostuneesta terrorismin uhkasta.

Nyt tarvitaan keskustelua siitä, miten jihadistisen liikehdinnän kehittymiseen pitäisi reagoida. Konfliktialueelle suuntautuneen liikkuvuuden viitekehyksessä viranomaiset ovat korostaneet julkisuudessa erityisesti exit- ja deradikalisaatiotoimintaa sekä ennaltaehkäiseviä toimia.

Tällaiset toimet eivät kuitenkaan ratkaise kokonaisuudessaan niitä turvallisuushaasteita, joita ilmiön yleistyminen kotimaassa aiheuttaa.

Jihadistisen alamaailman kehittyminen vaatii myös uusia keinoja sellaisten yksilöiden ja verkostojen operatiivisen kyvyn sekä tilan vähentämiseksi, jotka eivät halua irtaantua väkivaltaisesta ideologiasta ja sitä edistävästä liikehdinnästä.

Miten tähän tulisi vastata?

Se vaatii laajempaa keskustelua terrorisminvastaisen strategian kehittämisestä. On selvää, että tätä keskustelua ei voida käydä pelkästään suljettujen ovien takana, vaan sitä pitää käydä myös julkisesti terrorismin vastaisen toiminnan sallimien rajoitteiden sisällä.

Muuten vaarana on, että julkisessa keskustelussa heijastuu jatkossakin korostuneen uhkatason luoma huoli ja pelko terrorismista sekä epätietoisuus siitä, miten viranomaiset pyrkivät tätä uhkaa torjumaan.

Jihadistinen liikehdintä

Suomessa on

lisääntynyt merkittävästi.

Keskustelua ei voida

käydä vain suljettujen

ovien takana.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti