REFRRER:path /

Yläkerta: Vastakkainasettelusta kasvokkainkeskusteluun

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Yläkerta

Vaikka olen joistakin asioista – kuten vaikkapa pesäpallosta – täysin eri mieltä elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa, niin nyt osui ja upposi. Lintilä puhui maanantaina Vanhalla Ylioppilastalolla työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä seminaarissa tolkun sanoja.

Aiheena oli aluepolitiikka, josta keskustellaan pitkälti vastakkainasetteluna Helsinki ja suuret kaupungit vastaan muu Suomi – tai erään TV-visailun mukaisesti stadi vs. lande.

Aluepoliittista keskustelua on tuoreeltaan leimannut Ylen viime kesänä toteuttama tutkimus, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa yhteiskunnan tukevan koko maan asuttuna pitämistä.

Tulos oli mielenkiintoinen. Maaseutuasumisen kannatus näyttäisi kasvaneen siitä huolimatta, että kansa pakkautuu entistä tiiviimpiin soluihin ja väljään asutut alueet ovat entistä väljempiä. Nimittäin kymmenisen vuotta sitten kun Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen kysyi koko maan asuttuna pitämisestä, sitä kannatti 55 prosenttia.

Ylen kysely sai luonnollisesti tuomion laajalta rintamalta. Yhden mielestä se oli väärin kysytty. Kyllähän kaikki haluavat ajatella yhteistä hyvää vaan entäpä jos koko maan asuttuna pitäminen pitäisi rahoittaa SINUN rahoillasi? Ja eihän maan asuttuna pitäminen ole mahdollista kun asumattomia seutuja on tälläkin hetkellä, nokkelimmat saivartelivat. Me suurten kasvukeskusten ulkopuolella elävät puolestaan tokaisimme kaupungistumisen puolustajista, että mitä ne mistään ymmärtävät kun eivät koskaan edes käy täällä. Levin seminaareihinkin Helsingin rouvat ja herrat pyyhältävät lentokoneella ja välille jäävä Suomi sujahtaa ohi Finnairin asiakaslehden ulkomaisia matkakohteita ihmetellessä.

Lintilän pointti maanantaina Vanhalla oli, että tällaisen vastakkainasettelun sijasta pitäisi päästä keskusteluun, jossa korostuu vuorovaikutus ja etujen yhteisyys. Peukku sille. Me olemme kuitenkin yhtä ja samaa kansaa. Hyviä ajatuksia ja innovaatioita syntyy niin Espoon Otaniemessä kuin Kajaanin ammattikorkeakoulun kampuksellakin.

Seminaarissa julkaistiin myös tutkimusyhtiö e2:n tuore selvitys siitä, että 58 prosenttia kansalaisista toivoo vuoden 2030 Suomen olevan sellainen maa, jossa asutusta pitää olla tasaisesti kaupunkiseuduilla ja pienemmillä paikkakunnilla ympäri maata. Kasvu- ja maakuntakeskuksiin ihmiset keskittäisi 36 prosenttia vastaajista.

Nyt kun yksi ja toinenkin tutkimus tukee sitä, että ihmiset haluavat että Suomi on asuttu, niin miksi se ei voisi olla niin? Pidetään huoli maanlaajuisesta toisen asteen jälkeisestä opiskeluverkosta ja sujuvista liikenneyhteyksistä. Sijoitetaan valtion toimintoja vähän tasaisemmin maahan ja jätetään loppu kuntien vastuulle: onko alueella sellaista dynamiikkaa, että sinne halutaan muuttaa?

Kainuun plussa on läheinen luonto, helpot yhteydet ja mukavat ihmiset. Pulinat pois ja keskustellaan kasvokkain. Aloitetaan yhteinen ymmärtäminen niin, että korvataan sana ”mutta” sanalla ”ja”.

Pidetään huoli opiskeluverkosta ja sujuvista yhteyksistä. Sijoitetaan valtion toimintaa tasaisemminja jätetään loppukuntien vastuulle.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti