REFRRER:scheme / httpshost / www.kainuunsanomat.fipath / /kainuun-sanomat/kolumnit/
www.kainuunsanomat.fi

Yläkerta: Osuisipa kohdalle se oikea

Juho Mäkelä

Juho Mäkelä

Ei tullut sitten naiskesää, näin ystäväni harmitteli minulle.

Kaveria ahdisti, kun helteinen kaupunki oli lauantai-iltana täynnä käsi kädessä kulkevia pariskuntia.

Hän tunsi kosmista yksinäisyyttä, vaikka sinkkuus on nykyään erityisesti suurissa kaupungeissa melkein normi. Joka neljäs suomalainen asuu yksin.

EU:n tilastolaitos Eurostatin vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suuriin.

Sinkkumiesten osuus on Suomea korkeampi vain Saksassa.

Vauraassa länsimaisessa yhteiskunnassa ovat poistuneet taloudelliset pakotteet perheen perustamiseen.

Suomessa perittiin vielä vuoteen 1975 saakka vanhanpojan ja -piian veroa. Se tarkoitti kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille kansalaisille.

On vain hyvä asia, että yksinelämisestä on poistunut häpeäleima saamattomista peräkamarinpojista ja kärttyisistä vanhoistapiioista.

Ihmiset saavat päättää, miten he haluavat elää. Monille mielekäs työ, hyvät ystävät ja kiinnostavat harrastukset tarjoavat riittävän elämänsisällön.

Muistetaan sekin, että osa väestöstä on aseksuaaleja ja aromantikkoja.

Suurin osa sinkuista kaipaa silti rinnalleen kumppania.

Parisuhdekeskuksen kyselyssä yli 90 prosenttia sinkuista toivoi parisuhdetta. Se on inhimillisesti raastava tilanne, jos hellyyttä, lämpöä ja läheisyyttä ei löydy vuosien yrityksestä huolimatta.

Maakuntalehdessä oli 1990-luvun alussa juttua poikamiehestä, joka keräsi paloautoja.

Hän sanoi harrastuksen syyksi naisen puutteen: ”Kun ei ole löytynyt emäntää, voi ainakin ihailla Volvon kaarevia muotoja.”

Suomessa yksinäiset naiset keskittyvät yliopistokaupunkeihin ja yksinäiset miehet maaseutupaikkakunnille.

Heidän naittaminen yhteen ei ole yksinkertaista.

Kaupungeissa on paljon esimerkiksi eläkkeellä olevia akateemisia leskiä, jotka eivät välttämättä sovi kolmikymppiselle maitotilan isännälle.

Suomessa ei ole paljon luontevia paikkoja, missä sinkut voisivat kohdata.

Junassa tai kaupassa ventovieraalle juttelevaa pidetään helposti puliukkona tai tärähtäneenä.

Siksi nettideittailu sopii mainiosti suomalaisille, koska ensikontaktin kynnys on matalalla.

GPS-paikannukseen perustuva Tinder on tehnyt deittailusta helppoa ja se on poistanut parinhakuun liittyvän häpeän.

Vaivattomuudella on myös varjopuolia. Herkät ihmiset saattavat särkeä sydämensä monta kertaa kuukaudessa ja uupua.

Moni ei paljasta ulkonäkökeskeisessä sovelluksessa korttejaan, vaan pelaa ihmisten vakavilla tunteilla.

Minulla Tinder toimi.

Sain vinkkejä erityisesti naispuolisilta kavereiltani.

Matkustin varta vasten Kokkolasta Helsinkiin, jossa ammattivalokuvaajana työskentelevä kaverini otti sopivat kuvat Tinderiin.

Koin pettymyksiä, mutta pää kylmänä ja sydän lämpimänä löysin ihanan kumppanin.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

Edit 9.8 klo 23.17. Korjattu kirjoitusasua kohdasta ”vanhanpojan ja -piian veroa”.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti