REFRRER:path /

Yläkerta: Some painaa parrelleen, eikä aina parhaalle

Raimo Viirret

Raimo Viirret

Kun tämä työ on käytännössä uutisten ja muiden ajankohtaisten ilmiöiden seuraamista meillä ja muualla, se tahtoo viedä loputtomasti aikaa, myös vapaa-aikaa. Sosiaalinen media eli meikäläisellä käytännössä Facebook ja Twitter tarjoavat jatkuvasti luettavaa minua kiinnostavista aiheista.

Ne kuuluisat algoritmit ovat tutkineet minut niin tarkkaan, että osaavat tyrkyttää minulle juuri sitä ainesta kaiken maailman lehdistä ja julkaisuista, mikä minua kiinnostaa. Ja niin uppoan yhä syvemmälle niihin juttuihin – ja sulkeudun samalla omaan kuplaani.

Sen avoimesti tunnustan. Kuten senkin, että kuplastaan ulos kurkistaminen olisi varsinkin toimittajalle tarpeellista.

Lomallani yritin jälleen jättää lehtien luennan mahdollisimman vähälle, enkä edes puoli yhdeksän tv-uutisia viitsinyt seurata, ajankohtaiskeskusteluista puhumattakaan. Sääkin sai olla ja tulla, miten sattui. Yleensä hyvin.

Olen kokenut, ettei tässä hommassa yksinkertaisesti jaksa, jollei välillä heittäydy kunnolla ihan konkreettisestikin loma-asentoon. Dekkareita olenkin sohvalla, sängyssä ja välillä veneenkin patjalla maaten kahlannut melkomoisen pinon.

Lomallani yritin myös vähentää sosiaalisen median seurantaa ja keskittyä siellä itsekin lähinnä veneily- ja mökkipäivityksiin.

Niiden pirullisten some-algoritmien syötteillä pysyin silti väkisinkin melko tarkoin ajan tasalla siitä, mitä Donald Trump tekee ja mitä Vladimir Putinin rauhaan kulloinkin kuuluu…

Töihin tulo palautti elämään jälleen entisen aktiivisen uutisseurannan.

Loppukesän pysäyttävää luettavaa olivat eduskunnasta luopuvien kansanedustajien mietteet tasavallan arvokkaimman työn muuttuneesta luonteesta.

Itse olen aina pyrkinyt puolustamaan kansanedustajia populistien ja elämässään katkeroituneiden ihmisten syytöksiä vastaan. Parlamentin raskaasta työstä mitään ymmärtämättömät ihmiset herkuttelevat uutisilla taksikuluista ja valiokuntamatkoista.

Tätä kaunaa jotkut mediat eli eniten iltapäivälehdet aivan tarkoituksellisesti ruokkivat jutuillaan ja lööpeillään.

Näinä päivinä on silti ollut pakko yhtyä muutamien veteraanikansanedustajien ja ensikertalaistenkin arvioihin, että ”he tekevät sen ihan itse”. Nimittäin kansanedustajat sortuessaan läpinäkyvään somepolitikointiin esimerkiksi Twitterissä, mutta myös suuren salin keskusteluissa.

Arvostella pitää, mutta asiasta eikä sen vierestä. Moni eduuskunnan jättävä on sanonut, että toisten edustajien sanomisia tulkitaan tahallaan väärin.

Kärpäsistä tehdään härkäsiä, joita päin sitten ammutaan suorasuuntaustykillä eikä käsiaseilla.

Myös poliitikoiden suusta pääsee välillä sammakoita, mutta näiden lapsusten ottaminen kuolemanvakavasti kuvaa aina tarkemmin kriitikkoa kuin arvostelun kohdetta.

Moni eduskunnan jättävä on sanonut, että toisten edustajien sanomisia tulkitaan tahallaan väärin. Kärpäsistä tehdään härkäsiä, joita päin sitten ammutaan suorasuuntaustykillä eikä käsiaseilla.

Jätä kommentti