REFRRER:path /

Yläkerta: Suomi montun pohjalta EU-maiden kasvukärkeen

Ahti Saarela

Ahti Saarela

Kirjoittaja on jäänyt Kainuun Sanomista eläkkeelle jäänyt taloustoimittaja.

Suomi kuului pitkään EU:n parhaisiin maihin monilla mittareilla. Kansainvälisen finanssikriisin puhjettua vajaat kymmenen vuotta sitten alkoi kuitenkin päinvastainen kehitys: maamme vajosi esimerkiksi talouskasvussa vuosiksi aivan heikompien joukkoon.

Vielä viime vuoden helmikuussa Suomea heikompi kasvuennuste oli vain Italialla. Euroopan komissio ennusti tuolloin Suomen viime vuoden bruttokansantuotteeksi 1,2 prosenttia ja Italian 0,9 prosenttia.

Sen sijaan muun muassa Ruotsille komission arvio oli 3,3 prosenttia. Parhaalle, Irlannille, se lupasi vielä prosenttiyksikköä parempaa näkymää.

Asetelmat voivat

kuitenkin muuttua hämmästyttävän nopeasti. Pitkin viime syksyä alkoi ilmestyä ennusteita maamme taloudellisilta tutkimuslaitoksilta, joiden mukaan Suomen talous voi kasvaa jopa lähes kolme prosenttia. Lopulta päädyttiinkin koko vuoden yli kolmen prosentin bruttokansantuotteen lisäykseen.

Muutosta selitettiin luonnollisesti monella tavalla. Oppositio näki sen vain maailmantalouden hyvän kehityksen ansioksi. Hallitus taas myönsi maailmantalouden vaikutuksen, mutta perusteli hyviä lukuja myös kilpailukykysopimuksella ja muilla toimillaan.

Kilpailukykysopimuksen vaikutusta ei voi kiistää. Tosiasia on joka tapauksessa, että valoa on tullut maamme kansantalouteen.

Samalla Suomi on loikannut EU-alueen talouskasvun kärkimaiden joukkoon.

Euroopan komission mukaan Suomi on tänä vuonna pysymässä selvästi EU-maiden keskikasvun yläpuolella.

Se arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia, kun EU-alueelle se lupaa keskimäärin 2,3 prosentin kasvua.

Myös tuoreet ennusteet Suomen sisältä kertovat vahvasta uskosta talouskehitykseen.

Palkansaajien tutkimuslaitos nosti – ehkä hieman yllättäen – talousennusteensa 3,1 prosenttiin. Vielä viime syyskuussa sen arvio oli 2,5 prosenttia.

PT nojaa optimisminsa vahvasti yksityiseen kulutukseen, jota vauhdittavat vankka luottamus tulevaan, palkkojen nousu ja työllisyyden kohentuminen. Totta joka sana.

Virallinen ennustaja, valtiovarainministeriö, oli viime perjantaina lähes yhtä myönteisellä linjalla kuin PT. Sen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia. Eli sama näkymä kuin komissiolla.

Inflaatio ja Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka kuuluvat kansantalouksiin keskeisesti vaikuttaviin tekijöihin.

EKP:n arvioidaan jatkavan löysähköä rahapolitiikkaa, mikä varmistaa talouskasvua.

Keskuspankin tavoitteena on jo pitkään ollut pitää kuluttajahintojen kasvu kahden prosentin pinnassa. Nyt ollaan vielä selvästi alle sen.

Täysin auvoinen näkymä ei kuitenkaan ole: taustalla väijyvät kauppasodan uhka ja maailmanpolitiikan tilanne.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti