REFRRER:path /

Yläkerta: Tervetuloa kaupunkiin, kesän ja metsien linnut!

Marjatta Kurvinen

Marjatta Kurvinen

Kävin laskemassa Kajaaninjoen laulujoutsenet.

Niitä oli maanantaina illalla edelleen 16 eli näyttää vahvasti siltä, että kaikki talvehtimaan jääneet linnut ovat selviämässä talven yli.

Jos joen rannalla on ensi talvenakin ruokinta, voi olettaa, että kokemuksesta oppineena joutsenia jää ensi syksinäkin talvehtimaan tänne.

Mikäpä hänessä.

Joutsenet näyttävät joessa pärjäävän hyvin. Joutsen on karaistunut lintu, joka pärjää Suomen talvessakin, jos se vain saa ruokaa.

Yleensä joutsen hankkii ruokansa vesistön pohjasta. Koska ruokailua ajatellen tarpeeksi matalat vesistöt yleensä jäätyvät näillä korkeuksilla, käy talvehtiminen mahdottomaksi. Kajaaninjoessa talvehtiminen olisi ilman ruokintaa ollutkin paljon vaikeampaa, ja sitä yrittäneet olisivat todennäköisesti joutuneet keräämään kimpsunsa kesken talven ja lähteneet muuttomatkalla, jos voimia olisi vielä ollut.

Kynskin kevyen liikenteen sillalla liikkuvat ovat seuranneet joutsenten menestymistä koko talven. Jokunen kulkija on epäillyt lintujen kovastikin siinä jään reunalla pakkasessa kärsivän.Minusta linnut näyttävät varsin hyväkuntoisilta. Arvelenpa, että ne ovat pesimäajan koittaessa parempikuntoisia kuin muuttomatkoilla itsensä väsyttäneet lajikumppanit.

Viimeisimpien tietojen mukaan myös Kuhmossa Vieksinjoen vesistössä olisi havaittu muutama joutsen, varmaan talvehtivia nekin.

Kun tutkii Birdlife Suomen ja Kainuun Lintutieteellisen yhdistyksen ylläpitämästä Tiira-havaintopalvelua, niin voi todeta, että myös Lapissa on onnistuneesti talvehtinut joutsenia. Siellä niillä on ollut vielä kylmemmät olosuhteet kuin Kainuussa, mutta niinpä vaan ovat selvinneet näinkin pitkälle.

Jo ihan lähiaikoina tai vähintään -viikkoina Kajaaninjoella talvehtineet joutsenet saavat seuraa muuttavista joutsenista.

Toinenkin hyvin mielenkiintoinen lintuhavainto tehtiin jokunen viikko sitten Kajaanissa. Kanahaukkapariskunta käyttäytyi ydinkeskustassa kuin olisi soitimella.

On kiehtova ajatus, että Kajaanin keskustaan olisi asettumassa iso petolintu, tavallisesti metsissä asuva kanahaukka. Mitenkään ihmeellinen havainto ei kuitenkaan ole, sillä ainakin Helsingin keskustassa kanahaukan on jo nähty saalistelevan siinä kuin huuhkajankin.

Jos petolinnut ajattelevat vähänkään järkevästi, niin niidenhän on hyvinkin järkevää asettua kaupunkeihin.

Kanahaukan kannalta Kajaanin talvinen ruokatarjotin on runsas, kun vertaa tarjontaan metsissä, joista metsäkanalintuja saa näinä vuosina etsimällä etsiä. Kaupunkikeskustoissa lentelee sen sijaan parvittain pulleita puluja, pullasorsia ja naakkoja.

Odotan sitä päivää, että 1960-luvulla sukupuuton partaalla häilynyt muuttohaukka asettuu Suomessakin pesimään kaupunkiin.

Toki siinä voi olla vähän kynnystä, sillä käsittääkseni Suomen muuttohaukat pesivät soilla eikä kalliopesijöitä taida juuri olla. Kalliojyrkänteeltä olisi nimittäin varsin luontevaa siirtyä pesimään kerrostaloon.

Arvelenpa, ettäKajaaninjoellatalvehtineet ovatpesimäajan alkaessaparempikuntoisia kuinmuuttomatkoillaitsensä väsyttäneetlajikumppanit.

Jätä kommentti