REFRRER:path /

Aino on Suomen ensimmäinen ruokakoira – auttaa torjumaan sikaruton leviämistä

Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen aiheuttaisi vähintään kymmenien miljoonien vahingot sikatiloille ja Suomelle. Myös jalkapallofaneja kehotetaan varovaisuuteen.

Kultainennoutaja Aino on Suomen ensimmäinen ruokakoira.

Virpi Niemistö

Suomen ensimmäinen ruokakoira Aino on uusin tekijä työssä, jolla Suomi torjuu afrikkalaista sikaruttoa.

Reilun vuoden ikäinen kultainennoutaja -rotuinen Aino on koulutettu merkkaamaan elintarvikkeet, joissa voi piillä ruttoa levittävä virus.

Ainon tunnistamia elintarvikehajuja ovat esimerkiksi villisian-, sian-, kanan- ja naudanliha, makkara sekä juusto.

Se työskentelee pääasiassa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, mutta Ainon voi nähdä nuuhkimistouhuissa myös satamissa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Oppeja nelijalkaisen koulutukseen on haettu muun muassa Heathrow’n lentokentältä Lontoosta.


Suomen raja-asemille tulee lisäksi ”katumusroskiksia”, joihin maahantulijat voivat pudottaa viimeisetkin eväänsä, joiden kautta sikarutto voisi levitä rajan yli.

Lihan, lihavalmisteiden, maidon ja maitotuotteiden tuonti EU-alueelle matkustajien mukana on kielletty eläintautien leviämisriskin takia.

Sikaruttovirus on poikkeuksellisen sitkeä. Se säilyy kuukausia tai jopa vuosia tartuntavaarallisena sianlihassa ja sianlihatuotteissa.

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomesta, mutta lähialueillemme Baltian maihin ja EU-alueen itäosiin se on levinnyt.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kehotti tiedotustilaisuudessa Vaalimaalla torstaina myös tulevina viikkoina jalkapallon MM-kisoihin Venäjälle matkaavia pitämään sikaruttouhka mielessä niin, ettei elintarvikkeita tuoda ja ettei mahdollisilla tartunta-alueilla liikuta.

Miljoonavahingot

Afrikkalaisen sikaruton torjuminen on elintärkeää, sillä jos verenvuotokuumetautia aiheuttava virus pääsisi leviämään sikaloihin Suomessa, seuraukset olisivat kohtalokkaita.

Monet jopa arvioivat, että se olisi suomalaisen sianlihatuotannon loppu.

Rokotetta tautia vastaan ei ole.

– Taudin leviäminen aiheuttaisi meille kymmenien miljoonien eurojen – tai jopa suuremmatkin – vahingot. Afrikkalaisella sikarutolla olisi laajat vaikutukset sikatalouteen, vientiin, metsästykseen ja kansalaisten elämään tautialueilla, Leppä totesi.

Hän tähdensi, että Suomi on tällä hetkellä eläintautipuhtaudessaan aivan maailman kärkeä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistutti, että esimerkiksi Espanjalta meni 40 vuotta ennen kuin se sai viruksen kitkettyä maaperältään.

Villisiat suuri tekijä

Suuri riski sikaruttoviruksen leviämiselle on villisiat, joiden reitit eivät seuraa valtioiden rajoja.

Ministeri Lepän mukaan villisikoja on Suomessa jo jopa 4 000.

Määrän kasvua on perusteltu muun muassa talvien lauhtumisella ja eläinten riistanhoidollisella ruokinnalla etenkin kaakkoisrajalla. Villisiat myös lisääntyvät nopeasti, sillä yksi emakko voi saada jopa kymmenkunta porsasta.

Kannan ei haluta enää kasvavan, vaan sitä pitää ministerin mukaan suitsia yhteistyöllä ja metsästyksellä.

Ihmisiin eläimille kohtalokas sikarutto ei tartu.

Mikä tauti

Sikarutto leviää montaa kautta

Afrikkalainen sikarutto tarttuu sikojen hengitysteiden ja suun kautta, tartunnan saaneista sioista terveisiin sikoihin.

Epäsuorasti tauti leviää mm. tartunnan saaneen eläimen lihan, lihatuotteiden, sivutuotteiden ja käsittelemättömien metsästysmuistojen välityksellä sekä ruokajätteestä, jossa on tartunnan saaneen sian tai villisian lihaa.

Lisäksi tauti voi levitä viruksen saastuttamien välineiden, vaatteiden, rehun, kuivikkeiden, kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden välityksellä.

Lähde: Evira

Jätä kommentti