REFRRER:path /

Analyysi: Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset voivat saada jatkoa – keskisormen näyttäminen tuskin edistää yhteiskuntarauhaa

Ossi Rajala

Itsenäisyyspäiväksi on viime vuosina vakiintunut jo lähes perinteeksi, että pääkaupungissa järjestetään hyvin erilaisia mielenosoituksia. Liikkeellä ovat olleet niin uusnatsit, heidän vastustajansa sekä isänmaallisiksi itseään kutsuvat marssijat 612-soihtukulkueessa.

Kahelimmalle puolelle kuuluu lähes lakkautetun Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Kohti vapautta -mielenosoitus. Tänä vuonna 200-300 henkilön kokoisen kulkueen kärjessä oli kolme hakaristilippua, kunnes poliisi otti liput pois. ”Kohti vapautta” on harhaanjohtava nimi uusnatsien mielenosoitukselle, koska natsismin leviäminen tarkoittaisi lähinnä sorron ja tuhon tulemista yhteiskuntaan.

Uusnatsien mielestä niin pääministeri Juha Sipilä (kesk.), hallituksen muutkin ministerit, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuin poliisi ovat ”kansanpettureita”. Uusnatsit vastustavat siis aivan kaikkia, jotka eivät marssi hakaristilipun takana.

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tulossa oleva lakkautus tuskin marssimista lopettaa. Kulkueen voi järjestää jokin toinen yhdistys. Se hyvä puoli lakkautuksessa on, ettei hakaristilippuja toivottavasti kaduilla enää nähdä.

Lisäksi on vaikea kuvitella, että uusnatsit saisivat enempää kannatusta muulle kuin parin sadan kiukkuisen mielenosoittajan kokoontumiselle.

Uusnatsien mielenosoitus on herättänyt myös vastamielenosoituksen: Helsinki ilman natseja. Tämä mielenosoitus on kerännyt vuosittain pari tuhatta osallistujaa. Pääviestinä on ollut vastustaa fasismia ja rasismia.

Ilman natseja -mielenosoitusten väki on osuvasti todennut, että kaikkien tulisi vastustaa fasismia ja rasismia. Itse mielenosoituksessa arvostellaan kuitenkin myös konservatiiveja. Nykyisen hallituksen linjauksista ei selkeästi pidetä ja kantaa otetaan esimerkiksi pakkopalautuksia vastaan ja seksuaalivähemmistöjen puolesta. Nekin ovat toki tärkeitä keskusteluaiheita.

Hyvin liberaalit sivuteemat aiheuttavat sen, etteivät konservatiiviset natsien vastustajat tuntisi välttämättä oloaan kotoisaksi mielenosoituksessa, jonka tarkoitus olisi kuitenkin vastustaa natseja. Kuinka tervetulleita esimerkiksi perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, kokoomuslaiset ja keskustalaiset todella olisivat Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa?

Sekään ei varsinaisesti rakenna yhteiskuntarauhaa, kun pieni osa ilman natseja -porukasta kerääntyy uusnatsien kulkueen lisäksi myös 612-soihtukulkueen reitille näyttämään keskisormea ja huutelemaan solvauksia. Väkisin tulee mieleen, että onko se tehokkain tapa vastustaa fasismia? Paneeko keskisormen näyttäminen uusnatsin ajattelemaan fiksummin? En tosin todellakaan tiedä, miten radikalisoitumista voisi parhaiten vastustaa.

612-soihtukulkue keräsi Helsingin poliisin mukaan eilen noin 1 800 hengen osallistujamäärän. Soihduista syntyi taas näyttävä jonon Helsingin kaduille.

Soihtukulkueesta on erilaisia tulkintoja siitä, onko asialla äärioikeisto vai tavalliset isänmaalliset kansalaiset. Joukkoon vaikutti soihtujen valossa mahtuvan molempia.

Pohjoismainen vastarintaliike aloittaa oman mielenosoituksensa niin, että sieltä ehtii soihtukulkueeseen, mutta kaikki 1 800 kulkijaa eivät uusnatseja olleet. Tämän takia katujen varsilta silloin tällöin kuuluneet natsi-huudot varmasti harmittivat monia soihtukulkueen osallistujia.

Soihtukulkuekaan ei tosin kerää todennäköisesti laajalti väkeä taakseen, vaikka pääteeman eli isänmaallisuuden voisi kuvitella olevan laajalti pinnalla itsenäisyyspäivänä.

Paikalla tuskin oli kovin paljon isänmaallisia vasemmistolaisia. Kulkueesta kuului ainakin pari ”punikki”-huutoa vastamielenosoittajille. Sekään ei rakenna kulkueen virallisesti vaalimaa kansan yhtenäisyyttä kovin hyvin.

Itsenäisyyspäivän mielenosoitusten hyvä puoli on siinä, etteivät ne ole olleet väkivaltaisia, vaikka jännitettä on ilmassa. Maltti on säilynyt, ja Helsingin poliisin jämpti ja asiallinen toiminta järjestyksen ylläpidossa on ollut vakuuttavaa.

Tämä on hyvä, sillä vaikuttaa siltä, että vuoden kuluttua marssitaan taas. Se on vapaassa ja itsenäisessä maassa mahdollista myös itsenäisyyspäivänä. Viranomaisten on tosin tällä välin ratkaistava se, kuinka vapaasti uusnatsit saavat mieltään osoittaa.

Edit. klo 14.05: Otsikkoa muutettu.

Jätä kommentti