REFRRER:path /

EU-maat pitävät kiinni vanhoista pakotteista Venäjälle

Venäjän toiminta herättää huolta, mutta uusia pakotteita ei harkita

STT, ANNIINA LUOTONEN

Bryssel

Venäjän aggressiivinen käytös Euroopan unionia kohtaan jatkuu, mutta unioni ei harkitse uusia pakotteita.

EU-maiden ulkoministerit arvioivat suhteiden kehittymistä maanantaina Luxemburgissa. Jo pitkään odotetun keskustelun arvio ei ollut mairitteleva.

Korkea edustaja Federica Mogherini joutui luettelemaan pitkän listan rikkomuksia, joilla Venäjä on loukannut naapurisuhteita. Epävakauden aiheuttaminen Itä-Ukrainassa, Krimin miehittäminen, Syyrian hallinnon tukeminen, disinformaation levittäminen ja kyberiskut ovat esimerkkejä viime vuosien kaavasta.

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan EU-maiden keskustelu Venäjästä oli hyvin yksimielinen. Uusia sanktioita tai toimenpiteitä ei hänen mukaansa ole tulossa.


– Henki oli se, että niin kauan kuin Minskin sopimusta ei ole pantu toimeen ja Ukrainan tilanne jatkuu tuollaisena, pakotteita ei pureta.

Soinin mukaan Suomi pitää tärkeänä, että naapurimaiden yhteistyö esimerkiksi ympäristönsuojelussa silti jatkuu.

EU-maat käynnistivät joukon pakotteita vuonna 2014 Ukrainan kriisin alettua.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Venäjä harkitsee parasta aikaa vastapakotteita Yhdysvalloille, mikä on herättänyt kysymyksen siitä, voisivatko ne kohdistua myös EU:hun ja siten Suomeen.

Harkinnassa oleva lakiesitys voisi tietää kiristyksiä esimerkiksi ydinenergiayhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa ja maataloustuotteiden tuontiin Venäjälle.

Soinin mukaan ei ole tiedossa, voisivatko Venäjän vastapakotteet kohdistua myös EU-maihin.

Suomalaisyritysten kannattaa seurata hänen mukaansa tilannetta kuten aina tehdessään investointipäätöksiä ulkomaille.

Nord Stream puhuttaa EU-maissa

Ulkoministerit keskustelivat myös kaasuputkihanke Nord Streamista, jonka ”poliittinen puoli” askarrutti Soinin mukaan monia.

Itämerellä Venäjän ja Saksan välillä kulkeva putkipari jakaa EU-maita voimakkaasti. Baltian maat ja Puola vastustavat uutta hanketta, kun taas Saksa on puhunut sen puolesta.

Soinin mukaa Saksassa ei ainakaan vielä ole ollut nähtävissä käännöstä uuden hallituksen myötä. Maan kannan muuttumista on arvuuteltu sen jälkeen kun liittokansleri Angela Merkel myönsi, että hankkeella on myös poliittinen puolensa.

Putkea ympäristökysymyksenä arvioinut Suomi myönsi hankkeelle luvan aiemmin tässä kuussa. Luvan myönsi Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

– Suomi on toiminut niin kuin Nord Stream ykkösenkin kanssa. Meillä on tietty kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan me toimitaan.

Fortum yllättäen silmätikuksi

Suomen valtion enemmistöomisteinen Fortum joutui viime viikolla yllättäen negatiivisen huomion kohteeksi Venäjällä, kun Rossijskaja Gazeta -lehdessä julkaistiin virheitä vilissyt kirjoitus.

Yhteiskunnallinen keskustelija Mihail Deljagin herätti Fortumia vastaan epäluuloja ja vaati, ettei strategisesti tärkeää omaisuutta saisi päästää ulkomaisiin käsiin. Jutussa myös väitettiin, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja olisi Suomen puolustusministeri, mikä ei pidä paikkaansa.

Kirjoittelun esiin nostanut Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Fortum on aloittanut oikeustoimet lehteä vastaan. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi Helsingin Sanomille, että hän uskoo asian nousevan esiin jopa maiden presidenttien välisissä keskusteluissa.

Jätä kommentti