REFRRER:path /

Haagan perhepuukotuksesta epäiltyä etsitään myös Euroopasta: Laaja etsintäkuulutus voi saada lakia pakoilevan pitämään passinsa taskussa

Suomi teki viime vuonna yhteensä 122 eurooppalaista pidätysmääräystä ja nouti ulkomailta yli 80 etsintäkuulutettua. Haagan puukotuksesta epäillystä oli keskiviikkona kuulutus Euroopan etsityimpien listalla. Tutkinnanjohtajan mukaan yhdessä tutkintahaarassa pidetään mahdollisena, että epäilty on poistunut maasta.

Euroopan etsityimpien listaa verkossa ylläpitävät kaikkien unionin maiden etsintäkuulutettujen etsintään erikoistuneet Enfast-ryhmät.

Markku Uhari

Suomalaisviranomaiset saivat viime vuonna 82 kansainvälisesti etsintäkuuluttamaansa henkilöä noudettua Suomeen.

Niistä valtaosa, 76, noudettiin Euroopan sisältä.

Viranomaiset ovat viime päivät etsineet Hayder Abduljabbar Al-Hmedavia Helsingin Haagassa maaliskuun alussa tapahtuneen puukotuksen vuoksi.

Hänestä on annettu eurooppalainen pidätysmääräys.

Viime viikolla Helsingin käräjäoikeus vangitsi hänet poissaolevana todennäköisin syin epäiltynä kahdesta murhan ja useasta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Uhrien joukossa oli muun muassa epäillyn ex-puoliso sekä heidän lapsensa.

Kaksi tutkintalinjaa

Muutama päivä puukotuksen jälkeen Helsingin poliisi julkaisi Al-Hmedavin nimen ja kuvan, mutta häntä ei keskiviikkoiltapäivään mennessä ole otettu kiinni.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Hätönen kertoo, että poliisilla on parhaillaan kaksi tutkintahaaraa epäillyn kiinnisaamiseksi. Toisessa tutkintahaarassa Al-Hmedavia etsitään Suomesta, ja toisessa pidetään mahdollisena, että hän on lähtenyt maan ulkopuolelle.

Suomessa Haagan puukotuksesta epäiltyä on etsitty muun muassa Turun seudulta.

Keskiviikkona hänen etsintäilmoituksensa oli esillä sekä kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin että Euroopan etsityimpien listoilla.

Toistasataa pidätysmääräystä

Eurooppalainen pidätysmääräys on Hätösen ja keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisario Ritva Santtilan mukaan toimiva apu etsittyjen henkilöiden tavoittamisessa.

Suomi antoi viime vuonna kaikkiaan 122 eurooppalaista pidätysmääräystä, ja Santtilan mukaan Suomella on koko ajan voimassa 120–150 pidätysmääräystä. Pidätysmääräyksen pohjalta tehdään etsintäkuulutukset.

Vuosittain kiinni jääneiden määrä vastaa näin noin runsasta puolta kaikista annettujen pidätysmääräysten määristä.

Euroopan komission vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan EU-alueella annetuista pidätysmääräyksistä noin kolmasosa onnistui vuosina 2012–2015.

Syytteeseen tai tuomiota istumaan

Valtaosa pidätysmääräyksistä annetaan sitä varten, että epäilty saataisiin kiinni syytteen nostoa ja oikeudenkäyntiä varten.

– Rotaatio pyörii koko ajan, eli porukka vaihtuu. Sanotaan, että siellä on 20–30 henkilöä, jotka eivät jää oikeasti kiinni. Osa henkilöistä on myös itäsuunnalla, josta heitä ei luovutetakaan, sanoo Santtila.

Pidätysmääräyksen voi antaa myös oikeudessa tuomitusta, jota etsitään istumaan vankeusrangaistusta.

Pidätysmääräykset koskevat useimmin henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, huumausainerikoksia ja talousrikoksia.

Tutkintamahdollisuudet vaihtelevat maittain

Miten tukalaksi pidätysmääräys tekee epäillyn elämästä?

Käytännössä etsitty ei voi olla tekemisissä viranomaisten kanssa, jollei halua jäädä kiinni.

Santtilan mukaan epäilty ei voi ylittää myöskään Schengen-alueen rajoja ainakaan oikeilla henkilöpapereilla, koska raja-alueella tehdään passintarkastus.

– Matkustajalistoja, laivalistoja ja lentolistoja, voidaan myös tarkastella, hän sanoo.

Toisaalta etsittyjen henkilöiden tutkintatavoissa on myös eroja riippuen siitä, missä valtiossa epäilty on.

– Joillakin valtioilla on laajemmat mahdollisuudet tehdä tiedustelua ja seurantaa.

Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, mitkä valtiot ovat kyseessä.

Mikä?

Eurooppalainen pidätysmääräys

Euroopan unionin valtioiden välillä on käytössä pidätysmääräys, jossa pyydetään toista valtiota pidättämään ja luovuttamaan tietty henkilö kohdemaahan.

Pidätysmääräys on perinteistä valtioiden välistä luovutusmenettelyä nopeampi toimi.

Suomessa eurooppalaisen pidätysmääräyksen voi antaa syyttäjä tai rikosseuraamuslaitos.

Pidätysmääräys voidaan antaa, jos ihminen on tuomittu vähintään neljän kuukauden vankeusrangaistukseen tai jos häntä etsitään rikoksesta, josta voi saada vähintään vuoden vankeutta.

Pidätysmääräyksen voimassaolo riippuu siitä, millaisesta rikoksesta henkilöä vaaditaan pidätettäväksi.

Sen nojalla voi valtiota vaatia luovuttamaan omaa kansalaistaan.

Jos valtio kieltäytyy, täytyy tämän itse ottaa hoitaakseen epäiltyä koskeva rikosprosessi tai tuomion täytäntöönpano.

Suomi luovutti viime vuonna 39 etsintäkuulutettua ulkomaiden viranomaisille.

Jätä kommentti