REFRRER:path /

Ilmiöt uupuvat presidentinvaaleista – äänestys voi olla harkitusti laiskempaa

Presidenttiehdokkaat ottavat yhteen vielä useammassa vaalikeskustelussa. Äänestäjillä on näin hyvin mahdollisuuksia punnita ehdokkaita kampanjoiden loppusuoralla.

Ossi Rajala

Presidentinvaalien kampanja-aikana ei ole nähty vielä suuria ilmiöitä. Kiinnostavia yksityiskohtia ovat toki olleet Paavo Väyrysen kannattajakorttien saaminen kasaan sekä se, että Sauli Niinistön kannatus ei ole merkittävästi heikentynyt gallupeissa.

– Yllätyksetöntä on ollut. Se oli pieni yllätys, että Paavo Väyrynen sai korttinsa kasaan. Se vaati ilmeisesti kovaa kampanjaa. Pikkuhiljaa ilmiöitä pitäisi syntyä, jos niitä on tullakseen, pohtii Turun yliopiston dosentti, valtiotieteiden tohtori Rauli Mickelsson.

Mickelsson muistuttaa, että vuoden 2012 presidentinvaaleissa niin sanottu Haavisto-ilmiö syntyi vaalien loppusuoralla, joka on nyt taas käsillä. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona ja varsinaiseen vaalipäivään on reilut kaksi viikkoa.

Ehdokkailla on edessä viimeiset tenttikierrokset mediassa ja jokainen heistä kiertää maata raivoisalla tahdilla. Vaalit näkyvät oikeastaan vasta nyt edes vähän katukuvassa, kun mainoksia on ilmaantunut kaduille ja vaalikojuista tarjotaan kahvia kiihtyvänä virtana.


Vaali-ilmiö syntyy siis aivan lähiaikoina, jos sellaista voi näissä vaaleissa syntyä. Ilmiön ilmestyminen muodossa tai toisessa olisi toivottavaa, koska se lisäisi vaalien kiinnostavuutta äänestäjien silmissä. Monien silmissä peli on näyttänyt selvältä jo pidemmän aikaa, mikä lisännee laiskuutta äänestyspäivinä.

– Äänestysprosentti voi hyvin jäädä viime vaaleja pienemmäksi. Vaalit eivät edes kaikkia kiinnosta. Se on ihan tervettä harkintaa. Presidentillä ei kuitenkaan ole kovin paljon valtaa, Mickelsson miettii.

Vuoden 2012 vaaleissa äänestysprosentti oli Suomessa asuvien äänioikeutettujen joukossa 72,8 prosenttia ensimmäisellä kierroksella.

Jotkut voivat nyt äänestää Sauli Niinistöä ensimmäisellä kierroksella pelkästään sen takia, ettei toista kierrosta tulisi ja tarvitsisi raahautua toista kertaa lyhyen ajan sisään äänestyspaikalle. Näin laiska mutta äänioikeutta arvostava äänestäjä voi taktikoida. Näitä laiskoja on takuulla liikkeellä ensimmäisellä kierroksella.

Ilmiön syntyminen voisi kuitenkin pakottaa äänestämään enemmän ajatuksella ja ottamaan selvää ehdokkaista ja heidän eroistaan.

Toistaiseksi vaaliväittelyissä ei ole tosin ilmiömäisiä hetkiä koettu. Hyvää on kuitenkin ollut se, että näissä vaaliväittelyissä kahdeksan suomalaista poliitikkoa pystyy suhteellisen kohteliaaseen keskusteluun. Ero puoluejohtajapaneelien päällepuhumiseen ja keskeytyksiin on ollut selvä.

Pekka Haavisto (vihr.) ja Merja Kyllönen (vas.) ovat olleet äärimmäisen yleistasolla ja painottaneet imagoaan. Tuula Haatainen (sd.) on erottautunut hieman pitämällä vahvasti esillä feminististä ulkopolitiikkaa. Nils Torvalds (r.) on ollut omaperäinen. Kaikki ovat jotenkin pyrkineet erottautumaan Niinistöstä ja siten oikeuttamaan ehdokkuutensa, Mickelsson miettii.

Vaali-ilmiön olisi pian lähdettävä liikkeelle siitä, että jonkun Niinistön haastajan galluplukemat kasvaisivat. Se toisi haastajan kampanjan ympärille pöhinää ja liikkuvia äänestäjiä.

Haastajilla on käsissään viimeiset hetket tehdä syvempi vaikutus kansaan. Konstit tähän ovat vaikeita keksiä, mutta yllätyksiä voi tapahtua Suomenkin politiikassa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti