REFRRER:path /

Kolumni: Asemyyjällä on ongelma – raha makaa siellä, missä ihmisoikeudet ovat ensimmäinen uhri

Aseteknologiaa valmistavan yrityksen johtaminen on kaukaista sukua Alkon ja Veikkauksen johtamiselle. Tuottoa pitäisi tavoitella, mutta samalla olisi minimoitava haitat tai ainakin olla korostamatta niitä. Asekaupassa rahaa ja tahtoa hankintoihin olisi mailla, joissa ihmisoikeudet eivät ole päällimmäisenä mielessä ja jonne ei sen vuoksi voi eikä pidä voida myydä. Omavarainen puolustustarviketuotanto on kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää, mutta markkinat ovat Suomessa kovin rajalliset.

Puolustustarvikekauppa on kansainvälistä liiketoimintaa, jossa kumppaneita haetaan myös ulkomailta. Kuvassa on Patrian ja BAE Systems Australian yhteistyössä kehittämä panssaroitu tiedusteluajoneuvo AMV35.

Jussi Orell

Aseteollisuusyritys Pat­ria tiedotti reilu viikko sitten, että sen toi­mi­tus­joh­ta­ja Olli Iso­ta­lo jättää tehtävänsä välittömästi. Hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinko vahvisti, että käytännössä kyse oli potkuista (LM 4.1.).

Syyksi kerrottiin Patrian strategia, jonka mukaan kasvua haetaan jatkossa kansainvälisestä palveluliiketoiminnasta. Yhtiö siis haluaa lisätuloja myös muusta kuin varsinaisesta tarvikeviennistä.

– Pat­ria on va­kaal­la poh­jal­la, mutta viime vuo­si­na yhtiön ta­lou­del­li­nen tulos ei kui­ten­kaan ole ollut odo­tus­ten mu­kai­nen, tiedotteessa perusteltiin.

Puolustustarvikeyrityksen johtamisen voi kuvitella olevan kaukaista sukua Alkon ja Veikkauksen johtajien hieman paradoksaaliselle työlle. Tulosta on tehtävä, mutta minimoitava haitat tai ainakin olla korostamatta niitä.

Alko valistaa viinan kiroista ja myy samaan aikaan alkoholia. Veikkaus luo toiveita nopeasta rikastumisesta ja tarjoaa mahdollisuuksia siihen, mutta toisella kädellä torjuu peliriippuvuutta.

Itseään kunnioittavan aseteollisuusyrityksen johtajan olisi löydettävä edustamilleen tuotteille ostajia, mutta toimittava eettisesti. Ristiriita tulee siitä, että raha makaa maissa, joissa ihmisoikeudet eivät ole kuuminta hottia. Esimerkiksi tietyillä Lähi-idän mailla olisi sekä tahtoa että varallisuutta hankintoihin, mutta kaupankäynti niiden kanssa voisi merkitä ihmisoikeusloukkauksiin sotkeutumista.

Patriasta enemmistön omistaa Suomen valtio. Vähemmistöomistus on Nato-maa Norjassa, sillä 49,9 prosenttia yhtiöstä omistaa Oslon pörssissä noteerattu Kongsberg, jonka suurin omistaja on puolestaan Norjan valtio.

Suomalaisten puolustustarvikeyritysten menestymistä pidetään tärkeänä kansallisen puolustuskyvyn kannalta. Rahaa on tultava jostain, jotta järjestelmiä voidaan kehittää myös oman puolustuksen tarpeisiin. Puolustusvoimilta tulleet tilaukset ovat kuitenkin jääneet niin pieniksi, että katseet on suunnattava kansainvälisille markkinoille.

Vientikieltojen rikkominen olisi omiin housuihin pissaamista. Se lämmittäisi hetken, mutta mainehaitta ja sen seurannaisvaikutukset olisivat valtavia, kun kupru tulisi ilmi ennemmin tai myöhemmin.

Kun kyse on asekaupasta, intohimoja riittää. Tämä nähtiin muun muassa vajaa vuosi sitten, kun Patria irtisanoi keskitason johtoa Uganda-vyyhdin seurauksena. Tapahtumaketju käynnistyi suomalaisen liikemiehen kuoltua epävakaassa Ugandassa. Tapauksen tutkinnassa paljastui, että liikemiehellä oli ollut lupa jakaa Patrian esitteitä, vaikka maahan tuskin saisi vientilupaa.

Tapauksen kuohut ovat laantuneet, mutta tarkkailun alla suomalaiset puolustustarvikeyhtiöt, valtion Patria etunenässä, ovat jatkossakin. Niin pitääkin olla.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Jätä kommentti