REFRRER:path /

Kolumni: Pienissä kunnissa sote-kapina vasta muhiikin

Jaana Mattila

Hallitus on mullistamassa koko maan sosiaali- ja terveyspalveluja sellaiseen järjestykseen, että harva osaa kuvitella lopputulosta.

Pienten kuntien pelko terveyskeskusten, vanhainkotien ja muiden sote-palvelujen säilymisestä on enemmän kuin aiheellinen. Uudessa maakunnassa jokaiseen kuntaan ei voi tulla sote-keskusta.

Hallitus haluaa säästää kolme miljardia euroa, eikä se onnistu palveluja lisäämällä tai säilyttämällä niitä entisellään. Maakunnan rahoitukseen on tulossa myös leikkuri, joka väistämättä johtaa palveluverkon karsimiseen.

Siksi varsinkin pienissä kunnissa keskustellaan tällä hetkellä kiihkeästi kunnan palvelujen ulkoistamisesta yksityisille yrityksille.


Kunnat haluavat, että joku tarjoaisi jatkossakin palveluja lähellä ja ostaisi ne vanhat, usein homeiset sote-rakennukset niiltä pois. Samalla ne pyrkivät varmistamaan, että sote-palvelujen työpaikat säilyvät kunnassa eivätkä verotulot karkaa kasvukeskuksiin (Lännen Media 16.4.).

Oma edustaja maakuntaan

Tulevien palvelujen sijoittumisesta uuden maakunnan alueella päättävät maakuntavaltuustoon äänestetyt poliitikot.

Siinäkin pienillä kunnilla uhkaa käydä kehnosti. Äänestäjiä on eniten isoissa kaupungeissa.

Vaalipuheet siitä, että maakunnan päättäjät katsovat koko maakunnan etua, eivät ainoastaan kotikuntansa, ovat samaa sarjaa kuin kansanedustajien lupaukset edustaa koko maata – käytännössä mahdottomia. Aina joku saa ja joltain otetaan.

Jotta pienet kunnat saavat edes yhden edustajan tulevaan maakuntaan, asukkaiden pitäisi maakuntavaaleissa keskittää äänensä parille, kolmelle oman kunnan ehdokkaalle. Mutta miten saada vaikka demarit äänestämään keskustalaista tai perussuomalaiset kokoomuslaista?

Pienten kuntien ehdokasasettelulla tulee olemaan suuri merkitys, ja jokaista kunnan äänestysikäistä tarvitaan vaaliuurnille. Ilman omaa edustajaa maakunnassa pienet kunnat ovat kokonaan isojen armoilla.

Mitä seuraavaksi?

Kunnissa on esitetty epäilyjä siitäkin, että uudistus ei jää tähän.

Kun suurin siivu niiden budjeteista on saatu lohkaistua – sosiaali- ja terveyspalvelut – kunnissa pelätään, mitä hallitus keksii seuraavaksi.

Lukioista ja ammattiopistoista on jo puhuttu. Jos nekin siirretään kunnilta pois, peruskoulun pelätään olevan seuraava etappi.

Mitä pieniin kuntiin jää sen jälkeen? Nimikyltti tienvarteen, vapaita ja halpoja tontteja, autioita taloja ja tyhjiä pihoja?

Kaupungistuminen on tyhjentäyt maaseutua jo vuosikausia, mutta nyt sitä vauhditetaan kunnolla poliittisilla päätöksillä.

Jännää politiikkaa maaseutua suosivalta keskustalta, pääministeripuolueelta. Eikö se ollutkaan kokoomus, joka suosii keskittämistä suuriin kaupunkeihin?

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti