REFRRER:path /

Kuluttajilla väärä käsitys biohajoavasta muovista – Hallitsematon hajoaminen luonnossa ei ole kiertotalouden hengen mukaista

Biomuovikin pitäisi kierrättää, koska hajotessa siitä voi syntyä metaania, sanovat aiheen parissa työskentelevät blogistit. Muovijätteen määrä kasvaa edelleen. Vain alle kolmasosa käytöstä poistetuista muovituotteista kierrätetään.

Johanna Kohvakan musta ostoskassi on tehty meressä ajelehtivista pulloista. Kohvakka työskentelee hankejohtajana kierrätystä edistävässä From Waste to Taste -yhdistyksessä.

Ida Roivainen

Maria Kalliokoski

Biohajoavat muovit eivät ratkaise roskaantumisen vähentämistä, sillä niiden sisältämiin kemikaaleihin ja hajoamiseen liittyy paljon ongelmia.

Näin sanoo Johanna Kohvakka, joka työskentelee hankejohtajana kierrätystä edistävässä From Waste to Taste -yhdistyksessä.

Kohvakka esimerkiksi kerää biojätteet kierrätykseen mieluummin sanomalehtipaperiin tai ohueen kartonkipakkaukseen, jollaiset hajoavat hyvin.

Hän kirjoitti biohajoavista muoveista blogissaan yhdessä Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettajan Liisa Lehtisen kanssa. Kirjoituksessaan he pitivät järkevänä jopa kieltää biohajoavien muovien käyttö.


Kohvakan mukaan ajatus kiellosta on kuitenkin ennen kaikkea keskustelun herättäjä.

Kohvakka ja Lehtinen arvostelevat sitä, ettei kuluttajille kerrota biohajoavien muovien haitoista ja annetaan näille virheellinen kuva.

– Biohajoavia ja biomuoveja markkinoidaan ratkaisuiksi kaikkiin muovin ongelmiin. Että mikromuoviongelma katoaisi ja että tavallinen muovi on paha ja nämä hyviä. Nämä ovat vaihtoehtoisia muovimateriaaleja kuten muutkin muovit, mutta myös niillä on omat negatiiviset puolensa, Lehtinen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi kompostoitavuudesta kertovan standardin täyttäminen edellyttää biohajoavan muovin hajoamista hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kotitalouksien kompostoinnissa ja teollisessa kompostoinnissa ei heidän mukaansa välttämättä käy niin kuin laboratorio-olosuhteissa. Riskinä on, että hajoaminen on epätäydellistä tai että syntyykin hallitsemattomasti metaania.

– Muoville pitää olla vaihtoehtoja, mutta kiertotalouden hengen mukaista ei ole, että materiaalin kierrätyksen sijaan arvokas materiaali hajoaa hallitsemattomasti eikä edes tiedetä, mitä siitä syntyy, Lehtinen sanoo.

Kohvakka arvostelee, kuinka kuluttajille annetaan kuva, että biohajoavia muoveja voisi heittää luontoon. Ne eivät siellä häviä vaan voivat hajota yhtä lailla haitalliseksi mikromuoviksi kuten tavallinenkin muovi. Hänen mielestään ensisijaista pitäisi olla kulutuksen vähentäminen.

Paljon sekaannusta eri portaissa

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan biohajoavasta muovista on melko paljon sekaannusta eri portaissa, niin markkinoinnissa kuin kuluttajapuolella.

Hän katsoo riskin liittyvän kuluttajan käyttäytymiseen.

– Hajoavuus voi johtaa ajatukseen, että muoveja voisi nakella ympäristöön ja ajatella, että siellä ne pilkkoutuvat.

Biohajoavien muovien käyttö ei Kärhän mukaan saa johtaa asianmukaisen jätehuollon unohtamiseen. Sellaisena hän pitää niille kompostointilaitosta tai sekäjätekeräystä.

Muovin valmistus ei kuormita paljon

Muovilla on paljon hyviä ominaisuuksia ja siksi sen käyttö on niin yleistä. Muovi on kestävää, kevyttä ja sitä on helppo muokata – muovia on lähes kaikkialla.

Muovi valmistetaan polttoaineiden valmistuksen sivuvirroista, polymeereistä, ja siksi valmistus itsessään ei edes ole kovin ympäristöä kuormittavaa.

Ongelmaksi muovi muodostuu silloin, kun se joutuu ympäristöön.

Siellä se hajoaa yhä pienemmiksi kappaleiksi, mikromuoveiksi, mutta ei käytännössä katoa koskaan. Tutkimusten mukaan veteen joutuessaan mikromuovit sitovat itseensä ympäristömyrkkyjä, ja eläinten mukana nämä lisääntyvät ravintoketjussa.

Vesistöihin ajautuneiden muovien takia satoja tuhansia merieläimiä ja -lintuja myös kuolee vuosittain, koska eläimet joko takertuvat muoviroskaan tai niiden vatsalaukku tukkeutuu muovista.

Suomi on EU:n keskitasoa

Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että tulevaisuudessa muovin käyttökohteet vain laajenevat, ja näin ollen myös muovijätteen määrä kasvaa.

Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet -raportin (2016) mukaan vuodesta muovituotannon määrä oli koko maailmassa 299 miljoonaa tonnia ja Euroopassa 57 miljoonaa tonnia.

Arvioiden mukaan kuitenkin vain alle kolmasosa käytöstä poistetuista muovituotteista kierrätetään.

Esimerkiksi vuonna 2012 Euroopassa kierrätettiin ainoastaan 6,6 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta 82 prosenttia oli pakkausmuovia. Seuraavaksi eniten kierrätettiin maatalouden muovijätettä ja kolmanneksi eniten rakennusten muovijätettä.

Suomessa muovin kierrätyksen tilanne on samankaltainen kuin EU-maissa yleensä. Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan, vuonna 2016 Suomessa tuotettiin yhteensä 2 767 931 tonnia jätettä, josta muovia kerättiin erilliskeräyksessä yhteensä noin 46 800 tonnia.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti