REFRRER:path /

Luontoon mahtuisi enemmänkin susia, mutta ihmisten sietokyky voi tulla vastaan

Arkisto / Eila Kilpeläinen
Suomessa riittää susille ravintoa, suojaa ja vapaita reviirialueita.

STT, IA HENRIKSSON

Helsinki

Suomeen mahtuisi luonnon kantokyvyn näkökulmasta enemmänkin susia. Täällä riittää niille ravintoa, suojaa ja vapaita reviirialueita. Toisaalta huomioitaessa ihmisten sietokykyä kannan suurin koko on usein jo saavutettu. Näin sanoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Lukesta Suomen susipopulaation koosta.

Luken laskennan mukaan Suomessa oli viime vuoden maaliskuussa arviolta 150-180 sutta ja 21 susilaumaa. Seuraava laskenta valmistunee kesäkuussa.

Biologi Mervi Laaksonen sanoo, että kanta on vielä geneettisen monimuotoisuuden kannalta turvallisella tasolla, mutta menossa huonompaan suuntaan. 21 laumaa tarkoittaa 42:ta sutta, jotka ovat lisääntyneet ja ovat geneettisesti merkityksellisiä.

– Meillä ajatellaan, että susilla on yhteys Venäjän laajaan susikantaan, mutta emme tiedä, kuinka suuri se susikanta todellisuudessa on. Lisäksi Venäjän susipopulaatio on pirstoutunut, ei laaja ja yhtenäinen, Laaksonen sanoo.


Heikkisenkin mukaan susikannan monimuotoisuus riippuu siitä, kuinka paljon uusia geenejä Venäjältä tulee. Hän toteaa, että laumat Suomessa käyvät ajoittain kovin alhaalla, mutta toisaalta susi on tehokkaasti lisääntyvä eläin.

Laaksonen vetoaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mukaan Suomenkin susikannan tulisi säilyä ”ikuisesti”. Hänen mukaansa kriteerit eivät Suomessa täyty.

– Geneettisesti kestävä susipopulaatio Suomessa olisi niin suuri, ettei sitä uskalla ääneen sanoa.

Metsästäjäliitto perää susikysymykseen paikallisempaa näkökulmaa.

– Moni poikkeuslupaprosessi kaatuu siihen, että susipopulaatio ei ole kansallisella tasolla tarpeeksi suuri. Se ei paljon auta niitä ihmisiä, jotka elävät susilauman läheisyydessä, sanoo liiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Siiitari myös huomauttaa, että tietyt järjestöt, jotka vastustavat sudenmetsästystä, valittavat kaikista kaatoluvista. Valitusaika on pidempi kuin poikkeusluvan voimassaoloaika, jolloin metsästysoikeus raukeaa ennen kuin valitusaika on mennyt umpeen.

– Kaikki hallinto-oikeudet eivät ole lähteneet siihen, että ne lykkäävät luvan toimeenpanoa, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa hallinto-oikeus on laittanut lupia täytäntöönpanokieltoon valitusajaksi, Siitari sanoo.

Hänen mukaansa Metsästäjäliitossa lähdetään kannanhoitosuunnitelman mukaisesta populaatiosta, jonka mukaan Suomessa pitäisi olla minimissään 25 lisääntyvää susiparia.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti