REFRRER:path /

Maailmalla huumepolitiikka liberalisoituu, Suomessa ei

Huumetutkijat uskovat, että Suomenkin on ennen pitkää pakko pohtia huumeiden käytön rankaisemisesta luopumista

STT, JUSSI LANKINEN

Helsinki

Uruguay laillisti viime vuonna kannabiksen käytön ja myynnin ensimmäisenä valtiona maailmassa. Kanada aikoo tehdä saman ensi kesänä. Myös moni Yhdysvaltojen osavaltio on laillistanut kannabiksen.

Norja valmistelee huumeiden käytön rangaistusten poistamista Portugalin mallin mukaisesti. Myös Irlanti harkitsee samaa. Jopa tiukasta huumepolitiikasta tunnettu Ruotsi on ottanut askelia haittojen minimoinnin suuntaan.

Nämä ovat merkkejä kansainvälisen huumepolitiikan laajemmasta muutoksesta vapaampaan suuntaan, tulkitsevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja huumekulttuureista väitellyt Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Kansainvälinen keskustelu huumepolitiikan toimivuudesta vilkastui vuonna 2011, kun YK:n kieltopolitiikkaan perustunut huumausaineyleissopimus täytti 50 vuotta. Samana vuonna YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johtama veteraanipäättäjäryhmä vaati tuloksettoman huumesodan lopettamista.


– Huumesota oli johtanut ennennäkemättömän laajoihin laittomiin huumemarkkinoihin, organisoidun rikollisuuden kasvuun ja korruption lisääntymiseen samalla, kun huumeiden käyttö sekä huumehaitat ja -kuolemat ovat lisääntyneet, Hakkarainen listaa.

Rankaisu ei pelota

Suomeen asti huumepolitiikan uudet tuulet eivät ole puhaltaneet. Nykyinen hallitus ei ole edes teettänyt selvitystä huumepolitiikan toimivuudesta, vaikka kaikki viittaa sen epäonnistumiseen.

Jonkin verran julkista keskustelua on käyty sen jälkeen, kun Hakkarainen ja THL:n kehittämispäällikkö Tuukka Tammi vaativat helmikuisessa blogikirjoituksessaan huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista ja huumeongelman hoitamista sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Hakkaraisen mukaan kirjoituksesta tullut palaute on ollut pääosin positiivista eikä poliitikoiltakaan ole tullut täystyrmäystä, jos ei juuri kannustuspuheenvuorojakaan.

– Olisi aika tehdä perusteellinen arvio nykyisestä huumepolitiikasta. Valmius käydä keskustelua on olemassa.

Tutkijoiden mukaan perusteita muutokselle olisi.

– Huumeiden käytöstä rankaiseminen ei toimi pelotteena. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lähes puolet nuorista aikuisista on kokeillut kannabista, Salasuo sanoo.

Suomenkin pakko toimia

Hakkaraisen mukaan on vain ajan kysymys, milloin Suomikin alkaa pohtia nykyisten rangaistuskäytäntöjen muuttamista. Nykyisin ihmisten henkilökohtaisiin vapauksiin suhtaudutaan eri tavalla kuin ennen.

– Rikoslain käyttö tapauksissa, joissa ihminen aiheuttaa haittaa vain itselleen, on aika poikkeuksellista. Myös huumetilanteen kehitys pakottaa ajattelemaan toisin. Seuraava hallitus toivottavasti ottaa asian tarkasteluun.

Painetta tähän tulee myös EU:lta, joka on ajanut haittoja vähentävää politiikkaa. Viimeksi sen oikeus- ja sisäasiain neuvosto antoi julkilausuman, jossa se suositteli huumeidenkäyttäjien rankaisemisesta luopumista.

Hakkarainen ei kuitenkaan osaa arvioida, milloin Suomi muuttaa linjaansa. Salasuo ennustaa sen tapahtuvan melko pian.

– Suomessa noudatetaan muiden EU-maiden suuntia. Huumepolitiikan järkevyyttä arvioidaan merkittävällä tavalla uusiksi ensi vuosikymmenen aikana.

– Huumeongelmaisten hoidon kannalta olisi parasta, että vaihtoehtoja alettaisiin pohtia mahdollisimman pian. Toivoisin, että keskustelussa eriteltäisiin ne hyödyt ja haitat, joita erilaisilla politiikoilla on.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti