REFRRER:path /

Mansikkahuijari jää kiinni, kun marja paljastaa kasvupaikkansa

Mansikan alkuperä on helppo valehdella. Evira ja Luke kehittävät menetelmää, jolla erottaa oman maan marjat muiden maiden marjoista. Marjan sisältämien alkuaineiden isotoopit ja hivenaineet paljastavat kasvien kasvupaikan.

Heimo Ihamäki arvioi alkukesän mansikat Forssan torilla. Hänen mielestään paras alkuperän tae on toistaiseksi ollut pitkä asiakassuhde tuttuun ja luotettavaan torikauppiaaseen.

Johanna Puukka

Myyntitiskin mansikka paljastaa kasvupaikkansa pettämättömästi isotooppitutkimuksessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat kehittäneet työkalua, joka erottaa oman maan mansikan muun maan marjoista.

Mansikan kauppaketjut voivat olla pitkiä, joten marjojen alkuperästä voi olla vaikea saada luotettavia tietoja.

– Nyt kehitettävä tutkimusmenetelmä on oikeastaan ainoa tapa varmasti todentaa marjan alkuperä, toteaa professori Janne Nieminen Evirasta.

Mansikan alkuperätutkimus perustuu alkuaineissa esiintyviin erilaisiin ei-radioaktiivisiin isotooppimuotoihin. Niitä on eri pitoisuuksina eri alueilla ja ne siirtyvät kasveihin ympäristönsä määräämissä suhteissa.


– Kasvituotteiden isotooppisuhteiden perusteella pystytään näin analysoimaan niiden alkuperä. Tietoja täydennetään vielä määrittämällä kasvien sisältämät hivenaineet, kuvaa Nieminen.

Tuottajilla suuret odotukset

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan tuottajien odotukset tutkimusmenetelmälle ovat kovat.

– Ensimmäiset tulokset viime vuodelta olivat lupaavia. Tuottajat sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla suhtautuvat hankkeeseen todella positiivisesti. Tähän asti paperidokumentit ovat olleet ainoa jälki alkuperästä. Mansikka on kuitenkin pakattu avoimeen laatikkoon, johon irtotuotteen voi helposti vaihtaa.

Ilomäki tietää, että halpaa tuontimarjaa on voitu myydä kalliimman lähituotteen hinnalla alkuperäväärennöksenä.

– En halua syytellä, mutta tilaisuus on voinut tehdä varkaan. Kun viime kesänä tieto tutkimuksesta ja näytteenotosta tuli esiin, helsinkiläisellä torilla kotimaisena myydyn mansikan määrä laski olennaisesti ja saman tien, Ilomäki toteaa.

Mansikka-alueet jaettiin tutkimusruutuihin

Viime kesänä Luke keräsi näytteet mansikan kasvualueilta Manner-Suomesta. Tänä kesänä työ jatkuu. Näytteitä kerätään yhdessä kuntaviranomaisten kanssa mansikoiden kypsymisen mukaisessa aikataulussa läpi satokauden. Vertailunäytteiden ottoa laajennetaan myös Ahvenanmaalle, myyntipöydille ja marjoja jalostaviin yrityksiin.

– Mansikan viljelyalue jaettiin 50 kilometriä x 50 kilometriä -neliöihin, joilta näytteet kerättiin. Vielä emme pysty kertomaan kuinka tarkasti kasvupaikka Suomessa voidaan määritellä, mutta suomalaisen mansikan erottaa esimerkiksi puolalaisesta tai ruotsalaisesta marjasta, kertoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta.

Karhu ja Nieminen toteavat, että tieteellinen tutkimusmenetelmä on koko tuotantoketjun ja myös kuluttajan etu. Menetelmä on täydessä iskussa ensi vuonna.

– Tietokannan avulla voidaan paljastaa ja tarkistaa alkuperäväärennökset. Menetelmä on jo otettu Ruotsissa käyttöön mansikan myyntierien alkuperän selvittämiseksi. Sitä on EU:n alueella pystytty käyttämään oikeustapauksissa väärennysepäilyissä, Karhu huomauttaa.

Erilaiset ruokahuijaukset ovat kasvava kansainvälinen bisnes, joka ulottuu myös Suomeen.

– Kaikki ovat asiassa aktivoituneet: esimerkiksi Evira, poliisi ja syyttäjälaitos ovat tiivistäneet yhteistyötään, Nieminen lisää.

Testi toimii muillakin tuotteilla

Isotooppianalyyseja varten on tänä keväänä asennettu Lukelle ja Eviralle yhteislaitteet. Tähän asti analyysit on teetetty alihankintana. Omat laitteet mahdollistavat suuremmat näytemäärät ja tuotteet.

– Mansikan alkuperä on pilotti, mutta tutkimusta voidaan laajentaa muihin tuotteisiin ja vaikkapa luomuvalvontaan. Alkuperän varmistamisen työkalu täydentää koko ruokajärjestelmämme eheyttä ja turvallisuutta, Eviran Nieminen lisää.

Samoilla laitteilla voidaan tehdä tutkimuksia myös kasvin kasvusta ja ravinteiden alkuperästä.

Kehittämishankkeessa ovat mukana myös Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus sekä Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry.

Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö sekä marjanviljelijäyhdistykset ja marjaelinkeinon edustajat.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti