REFRRER:path /

Eduskuntavaalit 2019

Kaikki tarpeellinen tieto vuoden 2019 eduskuntavaaleista. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.
Eduskuntavaaleissa 2019 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

« »

Meillä protesti pysyy järjestelmän sisällä, eikä purkaannu kadulla – Asiantuntijan mukaan puoluekenttä alkaa hajaantua

Äänestysaktiivisuus nousi 72 prosenttiin, mutta samalla perinteinen puolueisiin samastuminen on heikentynyt: moni äänestäjä voisi valita jopa kolmen puolueen välillä.

Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa riemuittiin sunnuntai-iltana puolueen noususta toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Asiantuntijan mukaan perussuomalaiset osaavat kuunnella herkällä korvalla potentiaalista äänestäjäkuntaansa.

Anna Kilponen

Sunnuntain vaalitulos yllätti monet. Lopputuloksena oli kolme lähes tasavahvaa puoluetta, joista sdp sai 17,7, perussuomalaiset 17,5 ja kokoomus 17 prosentin kannatuksen.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wassin mukaan Suomessa on siirretty yhä vahvemmin yleiseurooppalaiseen kehitysmalliin, jossa puoluekenttä alkaa hajaantua. Taustalla on äänestäjäkunnan moninaistuminen ja erilaiset tarpeet.

– Se ajatus, että olisi selkeät yhteiskuntaluokat, jolle kullekin olisi oma puolue, ei päde enää. Eroja on paitsi yksittäisen yhteiskuntaluokan sisällä, myös eri ammattien välillä sen suhteen, millaisia tulevaisuuden näkymiä niissä on, kuten onko ylipäätään töitä, onko se pätkätyötä, vakituista vai voidaanko työ korvata kokonaan automaatiolla. Erilaiset sosiaaliset identiteetit merkitsevät paljon äänestyspäätöksissä, Wass toteaa.

Hänen mukaansa aikaisempi nelikenttäajattelu, jossa on vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus ja sosiokulttuurinen ulottuvuus, missä on uuden politiikan kysymyksiä, kuten ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuttokysymyksiä, on vaihtunut piirakkakuvioon. Puhutaan erilaisista lohkoista, joissa puolueet ovat onnistuneet sijoittumaan eri paikkoihin.

– Siitä seuraa tilanne, jossa monelle äänestäjälle olisi mahdollista valita kahden, jopa kolmen puolueen välillä. Perinteinen puoluesamastuminen on ehkä heikentynyt.

Äänestyspäätöksissä painottuvat Wassin mielestä vaalien asiakysymykset, mutta ennen kaikkea se, miten asiat kehystetään. Siinä hänen mukaansa on aatteena samaa kuin keltaliivien viestissä.

– Perussuomalaiset osasivat ottaa haltuun ilmastoulottuvuuden ulkomaisten esikuviensa hieman yllättävällä tavalla. Siinä päädyttiin tarjoamaan yksilökeskeinen kulma, jossa yksilön toimilla ei olisikaan niin paljon merkitystä.

Vaaleissa näkyi Trump-efekti

Miksi vaalitulos sitten pääsi yllättämään niin monet?

Se on Wassin mielestä yllättävä ennen kaikkea moninaistumisen näkökulmasta.

– Emme ehkä ole täysin tajunneet sitä, kuinka moninaisia yhdistelmiä voi syntyä tai kuinka monilta intressipohjilta voi päätyä äänestämään samaa puoluetta. Trump-efekti näkyy näissä vaaleissa, sillä monet kommentaattorit tulkitaan omista sosiaalisista todellisuuksista käsin ja nähdään sitä mitä halutaankin nähdä.

Wassin mukaan ennustekykymme on heikentynyt, ja nyt pitäisi miettiä, miten osattaisiin tulkita paremmin hiljaisia signaaleja.

– Se, mistä lähtökohdista perussuomalaiset nousi, oli hämmentävää. He osaavat kuulostella herkällä korvalla potentiaalista äänestäjäkuntaansa. Se, että maahanmuuttofokuksen sijaan keskityttiin ilmastokysymyksiin, oli tietoinen valinta. Maahanmuutto on hankala aihe perussuomalaisille varsinkin EU-vaalien lähestyessä: Jos haluaisimme rajojamme turvata, sehän suorastaan huutaisi yleiseurooppalaista yhteistyön tarvetta. Kun EU on ongelma, se viesti ei sovi tämän kanssa yhteen.

Perussuomalaisten hyvään vaalimenestykseen syynä ovat osuvan ilmastokärjen ohella, mielipidemittaukset, jotka rakentavat osittain todellisuutta.

– Kun alkoi näyttää siltä, että on nostetta, syntyivät äänestämiseen mieli ja merkitys.

Eduskunta nuorentui ja naisistui

Äänestysaktiivisuus nousi vaaleissa 72 prosenttiin, mikä on korkein luku sitten vuoden 1991 vaalien. Wassin mukaan jo vuonna 2011 nähtiin selkeä äänestysaktiivisuuden nousu 70,5 prosenttiin. Tuolloin havaittiin, että uudet äänet tulivat etenkin matalasti koulutetuilta miehiltä, jotka sopivat etenkin klassiseen oikeistopopulististen puolueiden kannattajaprofiiliin.

– Meillä on koko ajan moraalipaniikki siitä, että ihmiset eivät äänestä. Nyt pitäisi ottaa vakavasti se signaali, joka sieltä tulee. On huono yhdistelmä, että puolueet ilmoittavat, etteivät lähde samaan hallitukseen sen ja sen kanssa. Toisaalta, onhan se reilua, että varoitetaan siitä, että puolueen äänestäminen ei johda välttämättä mihinkään, mutta toisaalta se on etäännyttävää ja ylimielistäkin.

– Meillä protesti pysyy järjestelmän sisällä, eikä purkaannu kadulla. Se on hyvä asia, ja järjestelmän pitäisi pystyä ottamaan se viesti vastaan.

Äänestysaktiivisuus kertoo Wassin mukaan siitä, että ihmiset luottavat, että jotain voidaan saada edustuksellisen demokratian kautta, perinteisellä osallistumistavalla. Äänestäjillä on valmiutta aktivoitua, kunhan vaalien asiakysymykset ovat kohdillaan.

Vuonna 2011 äänestämisaktiivisuuden syynä eivät olleet maahanmuuttokysymykset tai EU, vaan halu saada ravisteltua jämähtänyttä puoluejärjestelmää.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa annettiin ensimmäistä kertaa enemmän ääniä ennakkoäänestyksessä kuin varsinaisena äänestyspäivänä.

– Joukossa on varmasti uusia äänestäjiä, jotka eivät ole ennen äänestäneet. On kiinnostavaa, keitä he ovat olleet ja mitkä ovat olleet syyt siihen, että innostuttiin.

Eduskunta nuorentui ja naisistui, tulos saattaa kertoa esimerkiksi siitä, että liikkeelle on saatu nuoria. Nuorennusleikkauksen tarpeellisuudesta myös rummutettiin Wassin mukaan etukäteen.

– Se on kiva signaali, mutta sen pitäisi näkyä myös ministerivalinnoissa. Pitäisi muistaa, että isoon aktivoitumiseen on rakennettu sisään myös iso pettymyksen siemen, jos muutos ei näy missään.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »