REFRRER:path /

Metsä maksaa nyt enemmän kuin koskaan

Uudet sijoittajat, lisääntyvät puuvarat ja uusiutuvien tuotteiden kysyntä nostavat hintoja metsämaan kaupoissa.Pienten puuhapalstojen arvo on kasvanut nopeimmin.

Henripekka Kallio

Kauppoja metsätiloista hierotaan koko ajan enemmän ja kovemmin hinnoin.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsämaan hehtaarihinta nousi vuosina 2005–2015 yli 60 prosenttia, kun mittarina on koko maan mediaanihinta yli kahden hehtaarin kaupoista. Metsämaan hinta kipusi kolme kertaa inflaatiota nopeammin.

– Alle kymmenen hehtaarin metsätilojen hinnat ovat usein korkeampia kuin suurempien, koska tavallisten palkansaajienkin on mahdollista hankkia itselleen puuhapalstoja, selittää johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

Yli 10 hehtaarin kaupoissakin hinnat kohosivat noin 4,5 prosentin vuosivauhtia, joten isompien palstojen hintakin lähes 1,5-kertaistui vuosikymmenessä.

Metsä on siis koko ajan arvokkaampaa, mutta miksi?

Metsätilojen arvoon vaikuttaa eniten niiden sisältämän puuston määrä. Koko maan puuston yhteenlaskettu tilavuus on kasvanut jo vuosikymmeniä.

Esa Ärölän mukaan metsästä myytävän tukki- ja kuitupuun reaalinen kantohinta on hivenen laskenut, mutta kaupan kohteena olevat tilat ovat keskimäärin puustoisempia kuin aiemmin.

Metsäkauppojen hinta ja määrä kulkevat käsi kädessä. Kaupat ovat lisääntyneet tasaisesti 1990-luvun lamasta alkaen. Kansainvälinen finanssikriisi näkyy vain lyhyenä notkahduksena kauppojen määrässä ja hinnoissa.

Yksi metsien hintaa nostava tekijä on uusien pelureiden tulo markkinoille. Viime vuosina pankit ja sijoitusyhtiöt ovat perustaneet rahastoja, jotka kanavoivat säästäjien euroja metsäomaisuuteen.

Moni varainhoitaja ja säästäjä uskoo, että metsä tarjoaa lähivuosina korkoja parempaa ja osakkeita vakaampaa tuottoa.

Rahastot ovat kiinnostuneita isommista kaupoista, joihin tavallisilla pulliaisilla ei ole varaa. Esimerkiksi metsäjätti UPM on tuonut viime vuosina isoja palstoja myyntiin.

Ammattimaisen metsänhoidon piirissä olevat suuret palstat ovat arvokkaita, ja niiden lisääntyneet kaupat ovat nähtävästi vetäneet pienempienkin metsäkauppojen hintoja ylöspäin.

Metsä tuottaa käytännössä vain puunmyynnin kautta. Mitä kalliimmalla metsäkauppoja tehdään, sitä huonomman tuoton tulevilta vuosilta saa.

Ovatko hinnat nousseet jo kipurajoille?

Ei ainakaan varainhoitoyhtiö FIMin mielestä. Se lanseerasi viime viikolla uuden metsärahaston.

– Yhä edelleen päästään järkeviin tuottoihin, arvioi rahastonhoitaja Timo Hakulinen.

Vielä muutama vuosi sitten metsäsijoitus saattoi tuottaa 6–7 prosenttia vuodessa, mutta nykyhinnoilla jäädään Hakulisen mukaan puuston kasvua vastaavaan 3–5 prosenttiin. Hakulinen uskoo, että FIMin rahasto voi imeä tälläkin tuottotasolla parissa vuodessa sata miljoonaa euroa sijoituksia.

Energiapuu, puuperäiset biopolttoaineet ja vaikkapa tuulivoimaloiden tontit voivat nostaa metsän hintaa entisestään. Myös vaatteet voitaisiin valmistaa ympäristöystävällisesti sellusta.

Periaatteessa metsänomistajille voisi jopa maksaa tukiaisia siitä, että puun vain annetaan kasvaa ja sitoa hiiltä ilmakehästä.

Hakulinen ei sijoita FIMin asiakkaiden rahoja spekuloiden, mutta hän uskoo, että metsänomistajat tulevat hyötymään metsien kasvavasta merkityksestä.

– Maapohjaa, missä metsä kasvaa, ei valmisteta enää lisää.

Viime aikoina metsä-palstoja on tullutpaljon myyntiin.

Usein myyjät ovatvanhoja ihmisiätai perikuntia.

Tausta

Kaupat kaksin-

kertaistuivat

Rakentamattomalla metsätalousmaalla käytiin viime vuonna kauppaa liki 350 miljoonan euron arvosta.

Euromääräinen volyymi kaksinkertaistui viidessä vuodessa.

Metsäkauppoja tehdään reilut 3 000 vuodessa.

Mediaanihinta vaihtelee Lapin alle 1 000 eurosta Etelä-Suomen yli 4 000 euroon hehtaarilta.

Metsän hinta on noussut suhteellisesti eniten maan keskiosissa Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan välisellä vyöhykkeellä sekä Lapissa.

Jutun tilastotiedot koskevat edustavia metsäkauppoja, eli niihin ei kuulu sukulaisten välisiä kauppoja, rakennuksia eikä peltoa.

Lähde: Maanmittauslaitos

”Raha on

turvassa ja

tuottaakin”

Henripekka Kallio

Hannu Kauppila, 63, teki ensimmäisen metsäkauppansa vuonna 1988 vain muutaman tunnin harkinta-ajalla.

– Taisin vähän suututtaa anopinkin. Olimme säästäneet uutta autoa varten ja hänen mielestään rahat olisi pitänyt käyttää siihen ison lapsikatraan takia, Kauppila muistelee.

Metsien hinta oli noussut 1980-luvulla vielä jyrkemmin kuin viime vuosina, mutta kauppa ei ole kaduttanut.

– 15 hehtaarin palstalla oli kovasti kasvavaa puuta. Iso kuusikko on nyt hakkuukypsää.

Kauppila otti sittemmin vanhempiensa metsät nimiinsä ja hän on kasvattanut metsäomaisuutta pienin erin muun muassa puunmyyntituloilla. Tuorein lainhuuto tehtiin viikko sitten.

– Olemme olleet vaimon kanssa tyytyväisiä. Raha on metsässä turvassa ja tuottaakin jotain. Kun panee rahan kiinni maahan, sitä ei tule tuhlattua ja lapsille jää säästöjä, Kauppila sanoo.

Sen Kauppila on pannut merkille, että viime aikoina metsäpalstoja on tullut paljon myyntiin. Usein myyjät ovat vanhoja ihmisiä tai perikuntia.

– Nuoret saisivat ostaa metsää. Sillä tavoin voisi tehdä itselleen työpaikankin. Ei metsä mitään tuota, jos sille ei mitään tee.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti