REFRRER:path /

Mummosimulaattori tuo esiin hoitajan persoonan – todistuksen numerot eivät aina kerro, soveltuuko hakija alalle

Hoitajan persoona, asenne ja vuorovaikutustaidot voivat jäädä hämärän peittoon perinteisessä rekrytointitilanteessa. Simulaatiohuoneen avulla testataan hakijoiden käytännön taitoja.

Fysioterapeutti Suvi Saukkola ja lähihoitaja Riikka Koivuranta-Hakala auttavat Riitta Siikasta nousemaan pyörätuolista hyvinvointikeskus Keinukamarin käytävällä. Kyseessä ei ole testitilanne.

Ulla Jäske

”Mummosimulaattorin” avulla on tarkoitus testata uusien kotihoidon työntekijöiden käytännön taitoja. Se otettiin käyttöön Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä elokuussa.

Mummosimulaattori on miniyksiöksi kalustettu tila, jossa on vuode ja keittokomero lääkepurkkeineen. Oven suussa odottaa roskapussi ja imuri.

Simulaatiohuoneen avulla työnhakijoista saadaan näkyviin persoona, asenne, vuorovaikutustaidot ja osaaminen yleensä, toisin kuin todistusten numeroiden ja perinteisen haastattelun avulla saataisiin.

Naapurimaakunnassa samaan pyritään ratkomalla asiakastilanteita ryhmätehtävissä.

Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palveluiden palvelusuunnittelijan Riikka Iso-Pietilän mukaan mummosimulaattori on hyvä idea.

– Hakija voi puhua perinteisessä haastattelutilanteessa mitä vain, mutta simulaattorissa ja erilaisissa ryhmätilanteissa hakijan toimintamallin näkee paremmin.

Iso-Pietilän mukaan hoitajan koulutuksella ja persoonallisuudella on suuri merkitys, mutta niin on myös työhön perehdytyksellä.

Vuorovaikutustaitoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota

Keinusaaren hyvinvointikeskuksen palveluyksikön esimiehen Paula Huovinen-Aallon mukaan teknisen osaamisen oppii työtä tekemällä, mutta jos vuorovaikutustaitoja ei ole, niin työnteko ei suju luontevasti.

– Asiakkaan kohtaaminen pitää olla ystävällisen asiallista, yksilöllistä ja ammatillista. Kaikilla tätä taitoa ei luonnostaan ole, mutta sitä voi kuitenkin harjoitella.

Huovinen-Aalto miettii, pääseekö lähihoitajakoulutukseen liian helposti.

– Koulutuksesta valmistuu paljon hyviä hoitajia, mutta heillä ei välttämättä ole riittäviä taitoja tai osaaminen keskittyy enemmän tehtävien tekemiseen.

Huovinen-Aallon mielestä vuorovaikutustaitoihin pitäisi kiinnittää huomiota jo opiskeluvaiheessa. Hän toteaa, että asiasta on keskusteltu oppilaitosten kanssa, mutta silti oppilaitoksissa joustetaan edelleen paljon.

– Vanhustyö on vaativaa. Rekrytointitilanteessa täytyy olla erityisen tarkkana.

Hoitajalla pitää olla tilanneherkkyyttä

Iso-Pietilän mukaan hoitajalla pitää olla tilanneherkkyyttä. Jos asiakas on saattohoidossa, tilanneherkkyys on vielä tärkeämpää. Silloin kuntouttamisesta luovutaan.

– Hoidon pitää olla kunnioittavaa, arvostavaa ja tilanteissa pitää olla läsnä. Asiakkaan henkilökohtaisia tapoja pitää kunnioittaa.

Hoitajan pitää myös Iso-Pietilän mielestä osata kohdata asiakas aina kiireettömästi ja ammatillisesti. Henkilökohtaiset mielipiteet eivät saa vaikuttaa hoitoon.

– Jos hoitaja kokee asiakkaan käytöksen ärsyttävänä, niin se ei saa missään nimessä näkyä kohtaamisessa.

Iso-Pietilä korostaa, että asiakasta pitää kohdella ihmisenä. Se korostuu esimerkiksi muistisairaan kohdalla.

Muistisairaus muuttaa ihmisen käytöstä eikä ihminen ole elämänsä aikana ollut sellainen kuin hän on muistisairaana.

– Kohtaamiset eivät ole helppoja, mutta niihinkin voi kouluttautua. Joillakin kohtaamisen taito on synnynnäistä.

Hyvälle hoitajalle voi puhua huolensa

Rauni Kuikka on asunut hämeenlinnalaisen Keinusaaren hyvinvointikeskuksen Keinukamarissa jo vuosia.

Niiden aikana hän on tavannut liudan hoitajia. Pääasiassa hyviä.

– Hyvälle hoitajalle voi puhua huolensa ja murheensa. Kaikille ei voi.

Hyvän hoitajan tunnistaa myös siitä, miten hän koskee asiakasta. Kuikka kertoo, että hänen jalkansa eivät enää kanna, joten hän ei pääse omin avuin liikkumaan.

– Toiset ovat aika kovakouraisia, kun he auttavat pois sängystä.

Siitäkään hän ei välttämättä pidä, jos hoitaja esittää asiat vahvojen mielipiteiden säestämänä. Hän on huomannut, että joidenkin asiakkaiden kanssa hoitajat saattavat jopa riidellä, mutta hän ei oikein viitsi sanoa vastaan.

– Riikka on hyvä hoitaja. Hänelle voi puhua ja hän auttaa, Kuikka viittilöi lähihoitaja Riikka Koivuranta-Hakalan suuntaan.

Koivuranta-Hakala miettii, että välillä asiakaskin saattaa olla hyvin kärkäs sanomaan.

– Riitelemään ei pidä lähteä. Se ei kuulu ammatillisuuteen, Koivuranta-Hakala sanoo.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti