REFRRER:path /

Näin syntyi Aviapoliksen ihme: Ongelmamelun lähteestä tuli Suomen kiivaimman kasvun moottori

Vielä 1990-luvulla Helsinki-Vantaan lentokentän lähialue oli meluinen ongelma-alue, kasvun este. Nyt Aviapolis on Suomen nopeimmin kasvava työpaikkakeskittymä. 36 000 ihmistä tekee siellä töitä 1 900 yrityksessä. Asuntoja ja palveluita rakennetaan lisää sellaista vauhtia, että aiemmin nukkavierun paikkakunnan maineessa ollut Vantaa kasvaa Suomen kaupungeista kiivaimmin.

Vantaan Aviapoliksen suuralueella Viinikkalassa on yritysten logistiikkahallien keskittymä.

Hannamari Ahonen

Jani Kurtelius seisoo työpöydän ääressä ja naputtelee kannettavaa tietokonettaan it- ja ohjelmistoyritys Solteqin valoisassa avotoimistossa. Ikkunasta Kurtelius pääsee aitiopaikalta seuraamaan, miten Helsinki–Vantaan lentokentän terminaalilaajennus etenee. Finavialla on lentokenttäalueella meneillään miljardin euron investointihanke.

Toisen puolen ikkunoista näkyy Finnairin uusi valtava Cargo-halli.

Digitaalisen liiketoiminnan ratkaisuihin erikoistuneen Solteqin 130 työntekijää muuttivat Vantaan Aviabulevardille heti toimistorakennuksen valmistuttua kaksi vuotta sitten. Vanhat tilat Helsingin Pitäjänmäen teollisuusalueella olivat käyneet ahtaiksi, kun yritys kasvoi. Nyt työntekijämäärä on kasvanut jo 170:een.

Toimistorakennuksen viereen on nyt valmistumassa toinen samanlainen.


Aviabulevardi sijaitsee Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle vievän Kehäradan varrella Aviapoliksen rautatieaseman vieressä. Naapuritalossa on norjalaisen hotellimogulin Petter Stordalenin

Nordic Choice -hotelliketjuun kuuluva Clarion-hotelli.

Junassa voi tehdä töitä

Kurtelius on ollut Solteqilla töissä vasta kuukauden. Se on hänen ensimmäinen Suomen-työpaikkansa 18 Singaporessa vietetyn Nokia-vuoden jälkeen. Kurtelius matkusti pitkin Aasiaa ja veti it-, verkko- ja kustannuksenhallintaprojekteja.

Solteqin toimitusjohtaja Olli Väätäinen oli kuullut, että mies oli palaamassa perheensä kanssa Suomeen, ja houkutteli tämän töihin. Solteqilla Kurtelius johtaa entisen työpaikkansa tapaan projekteja ja tekee lisäksi tuotehallintaa.

Suomessa hän muutti perheineen Asikkalaan, jossa on käynyt koulut ja jossa hänen äitinsä ja ystäviään edelleen asuu. 25 kilometrin päässä Lahdesta asuva Kurtelius kulkee töihin junalla: ensin Lahdesta Vantaan Tikkurilaan ja sitten Tikkurilasta Kehärataa pitkin Aviapolikseen.

– Junassa pystyn käyttämään matka-ajan hyödyksi. Aviapolis on sijainniltaan ihan loistava.

– Olemme vahvoja vähittäiskaupan kassa-, toiminnanohjaus- ja kanta-asiakkuusjärjestelmissä. Kauppa-asiakkaat ovat tietämättään meidän järjestelmiemme kanssa tekemisissä, toimitusjohtaja Väätäinen esittelee yritystään.

Solteqilla on myös toimintaa tukkukaupassa.

– Kun tukkuasiakkaat tekevät tilauksia verkkokaupassa, he saattavat käyttää meidän järjestelmäämme. Teemme myös järjestelmiä logistiikkaan ja tarjoamme sähköisen markkinoinnin palveluita.

Seitsemässä vuodessa 8600 uutta työpaikkaa

Solteq on hyvä esimerkki, miten Aviapolikseen on muuttanut juuri korkean osaamisen yrityksiä.

Olemme Suomen nopeimmin kasvavan yritysalueen ytimessä. Työpaikkojen määrän kehityksessä Aviapolis on pitänyt kärkipaikkaa koko maassa. Vuosina 2009–2015 Vantaalle ja lähinnä juuri Aviapolikseen syntyi 8 600 uutta työpaikkaa. Vain Helsingin kantakaupungissa on enemmän työpaikkoja kuin Aviapoliksessa, jossa niitä on 36 000.

Vantaa kasvaa tällä hetkellä kaupungeista kiivaimmin. Toiseksi eniten väkimäärä kasvaa Espoossa ja kolmanneksi eniten Tampereella.

Väätäisen mukaan juuri liikkumisen helppous on Aviapoliksen etu yritykselle. Aikanaan Tampereella perustetulla Solteqilla on toimipisteet Vantaan, Tampereen, Kuopion ja Seinäjoen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. Väätäinen matkustaa paljon Pohjoismaissa, ja sieltä käy Solteqin väkeä Vantaalla.

– Tänne on äärimmäisen helppo tulla myös maakunnista, sillä tänne pääsee autolla, junalla ja lentokoneella. Eikä siitä ainakaan haittaa ole, että samalla alueella on paljon muitakin korkean osaamisen yrityksiä.

”Menestyvät ajatukset syntyvät paineen alla”

Aviapoliksen tarina on vasta alussa. Vantaan elinkeinojohtaja Jose Valanta kertoo, minkälaisia suunnitelmia Vantaan kaupungilla on Aviapoliksen kehittämiseksi. Kierroksen lähtöpisteeksi hän esittää Clarion-hotellia.

Valanta kertoo, että tämän vuoden aikana alueelle valmistuu jo kymmenes hotelli. Matkailijoiden hotelliyöpymisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 60 prosenttia.

Yritykset takaavat työmatkalaisten tasaisen virran. Lentokentän läheisyys helpottaa myös vapaa-ajan matkalaisten tuloa. Remontin jälkeen huonemäärältään Suomen suurimmaksi hotelliksi muuttuva hotelli Flamingo ja sen vieressä oleva kylpylä ja viihdekeskus ovat suosittu kohde.

Miten tähän päästiin? Aiemmin lentokentän lähialuetta pidettiin meluhaitta-alueena, joka oli lähinnä kasvun este.

Valanta toteaa, että monesti menestyvät ajatukset syntyvät kovan taloudellisen paineen alla. Niin tapahtui Vantaallakin 1990-luvun alun lamavuosina.

– Sen aikaiset kaupunkikehittäjät ymmärsivät, että uusi talous ja kasvun elementit rakentuvat lentokenttäkaupunkien ympärille. Aiempi melun lähde alettiin nähdä kasvun moottorina.

Nykyisistäkin lentokoneista tulee melua, mutta ei niin paljon kuin ennen. Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä. Kiitotie ykkösen ja kakkosen kainalossa melun asumishaitta on saatu entistä hallittavammaksi.

Kehärata kiinnitti kaupunkirakenteeseen

Alueen maanomistajat ja rakennusliikkeet lähtivät Vantaan kaupungin kanssa kehittämään alueen mainetta ja kiinnostavuutta sijoittamiskohteena. 2000-luvun lopun lamassa tehtiin päätös Kehäradan rakentamisesta.

Siitä Vantaa maksoi kolmanneksen ja valtio loput. Kehärata on suora yhteys Helsingin ydinkeskustasta lentoasemalle. Samalla se yhdisti Vantaan monikeskuksisen kaupunkirakenteen, idän ja lännen.

– Raideratkaisut kiinnittävät kaupunkirakenteen ihan eri tavalla kuin bussit. Se antaa samalla palvelulupauksen. Tuohon tulee keskus, tuohon asema ja tuohon me teemme asuntoja.

Valanta myöntää, että Vantaan on pitänyt tehdä myös töitä päästäkseen irti vanhasta maineesta.

– Vantaan maine oli joiltain osin nukkavieru. Olemme ehkä onnistuneet avaamaan ihmisten silmiä, että Vantaa on paljon muutakin kuin se vanha mielikuva betonilähiöstä.

Asukasmäärä voi jopa tuplaantua

Vantaan kaupungin tavoitteena on, ettei Aviapolis ole pelkkä työpaikkakeskittymä, jonne tullaan aamulla ja josta lähdetään alkuillasta.

– Emme ole luomassa taas yhtä tylsää lentokenttäaluetta, jossa on toimistotorneja, lasia ja näyttäviä sisääntuloja, Valanta sanoo.

Aviapolikseen halutaan asukkaita, ravintoloita, kauppoja, kampaamoita ja kuntokeskuksia. Alueella on nyt 19 000 asukasta, ja suunnitelmissa on kaksinkertaistaa asukasmäärä lähitulevaisuudessa 40 000:een.

Vantaan kannalta olisi ihanteellista, että työntekijät haluaisivat myös asua alueella ja kaupunki saisi hyviä veronmaksajia. Nyt runsas 62 000 ulkopaikkakuntalaista käy päivittäin töissä Vantaalla.

– Uusi työ syntyy sinne, missä ihmiset viihtyvät. Pärjätäksemme siinä kisassa, meidän täytyy tarjota osaaville ja laatutietoisille työntekijöille ja heidän perheilleen riittävän väljiä ja houkuttelevia asumisvaihtoehtoja pienien asuntojen rinnalle, elinkeinojohtaja maalailee.

Alvar Aallon Aerolan viereen nousee uutta

Neljän kilometrin päässä Tikkurilassa asuva Teemu Lyytinen innostui poikaystävänsä kanssa Aviapoliksesta, kun postiluukusta tipahti Aerolan uusien talojen esite. Muuttopäivä on vasta edessä.

Alvar Aalto suunnitteli 1950-luvulla Aerolaan asuintalot Finnairin edeltäjän Aero Oy:n lentokonemekaanikoille. Lyytisen uusi kotikerrostalo sijaitsee mäen päällä, aivan Aallon suunnittelemien talojen yläpuolella.

Kodin parvekkeelta on suora näkymä kauppakeskus Jumboon, joka on myynniltään Suomen suurin kauppakeskus. Lähistöllä Tammiston Äyritie on sekin vilkas kauppapaikka.

– Tykkään uudesta. On kiva päästä asumaan tänne ja nähdä, miten paikka kasvaa ja muuttuu lähivuosina.

Lyytinen on hankkimassa koiran. Hän suunnittelee jo, miten pääsee talon takana alkavaan metsään koiran kanssa lenkkeilemään.

Aviapolis voi kasvaa, koska kovasta rakentamisesta huolimatta sieltä löytyy rakentamatonta aluetta, johon laajentua.

Lapsiperheitä Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista

Aviapoliksessa toimii jo nyt lähes 500 kansainvälistä yritystä, siksi sinne tarvitaan palveluita myös ulkomaalaisille perheille. Kartanonkosken kaupunginosassa on englanninkielinen päiväkoti ja Vantaan kansainvälinen koulu.

Risto Räppääjä -lastenelokuvista tutulla, epäsuomalaisen näköisellä Kartanonkoskella sijaitseva Y.E.S. on Suomen ainoa kunnallinen englanninkielinen päiväkoti. Päiväkodissa käy kahdeksassa ryhmässä ja esiopetuksessa 152 ja kahdessa kerhossa reilut parikymmentä lasta.

Johtaja Kirsimarja Monto-Puustin mukaan päiväkodissa on noin 30 kansallisuuden lapsia. Muihin pääkaupunkiseudun päiväkoteihin verrattuna on paljon kahden kulttuurin perheitä, joissa toinen vanhempi on suomalainen.

– Etnisesti meidän suurin joukkomme ovat aasialaiset perheet erityisesti Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista. Se selittyy nimenomaan it-alan työperäisellä maahanmuutolla ja jatko-opiskelijoilla. Kiinalaisperheiden määrä on nyt kasvanut jonkin verran.

Reilu kolmannes päiväkodin lapsista asuu Aviapoliksen alueella.

– Yleensä käy niin, että saatuaan päiväkotipaikan perheet myös muuttavat tänne, jos eivät ole jo aiemmin asuneet täällä.

Y.E.S:in henkilökuntakin on monikulttuurinen. Päiväkodissa työskentelee tällä toimintakaudella intialaisia, espanjalaisia, filippiiniläisiä, puolalaisia, singaporelaisia, englantilaisia, brasilialaisia, suomalais-italialaisia ja suomalais-englantilaisia lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja avustajia.

– Henkilökunnalla on ymmärrys perheitä kohtaan, kun tullaan ja mennään maasta toiseen.

Päiväkodin johtaja ehti itsekin asua vuosia Lontoossa.

Kovasta kysynnästä huolimatta nykyiset tilat asettavat rajat suuremmalle lapsimäärälle. Aviapoliksen Veromiehen alueelle on vuosina 2022–23 valmistumassa 15,6 hehtaarin Urban Blocks -kortteli, jonka monitoimirakennukseen Atomiin tulee uusia tiloja varhaiskasvatukselle, koululle ja palveluille. Alueelle rakennetaan myös asunnot 3 000 asukkaalle ja toimistotilaa.

Kartanonkosken alue on 1500-luvulla perustetun Backaksen kartanon vanhoja maita. Backas tuli 1900-luvulla tutuksi HOK Elannon tilana, jossa kasvatettiin elintarvikkeita Elannon kauppoihin.

Elinkeinojohtaja Valanta pyöräyttää autonsa ympäri kartanossa toimivan ravintolan pihassa ja suosittelee ravintolan brunssia. Palaamme takaisin lähtöpisteeseen Aviapoliksen rautatieasemalle. Matkalla elinkeinojohtaja ihailee tyytyväisenä eri puolilla kohoavia nostokurkia.

Matti Apunen: ”Lentokentät ovat kasvugeneraattoreita”

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Matti Apunen kommentoi Aviapolisen merkitystä Vantaalle ja Suomelle.

– Vantaalle Aviapolis merkitsee paljon työpaikkoja ja jollain välillä aivan uutta asuinaluetta. Aviapoliksen ympärille Vantaa voi rakentaa aivan uuden kaupunkikeskuksen. Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys vahvistaa aluetta, ja kentän ansiosta se on syntynyt.

Mistä laajemmasta ilmiöstä hanke kertoo juuri nyt?

Lentokenttä ei ole enää kuten ennen vain kenttä, josta otetaan taksi ja jatketaan matkaa. Lentokentät ovat kasvugeneraattoreita. Itse kentät kasvavat, samoin niiden läheiset alueet. Lentokenttäkaupungit ovat kasvava ilmiö etenkin Aasiassa. Alueilla on bisnestä, logistiikka-alan yrityksiä ja viihdettä.

– Voi sanoa, että kerrankin maantiede toimii meidän eduksemme. Helsinki-Vantaan lentokentältä on hyvät yhteydet Aasiaan. Toiseksi lentokentän läheisyydessä on vielä väljää, joten sinne mahtuu rakentamaan lisää, Apunen sanoo.

"Tänne on äärimmäisen helppo tulla myös maakunnista, sillä tänne pääsee autolla, junalla ja lentokoneella. Eikä siitä ainakaan haittaa ole, että samalla alueella on paljon muitakin korkean osaamisen yrityksiä."

Olli Väätäinen

Solteqin toimitusjohtaja

"1990-luvun alun kaupunkikehittäjät ymmärsivät, että uusi talous ja kasvun elementit rakentuvat lentokenttäkaupunkien ympärille. Aiempi melun lähde alettiin nähdä kasvun moottorina."

Jose Valanta

Vantaan elinkeinojohtaja

Kasvun paikat

Vantaan Aviapolis

Suuralue
, johon kuuluvat Helsinki-Vantaan lentokenttäalue ja Aerolan, Kartanonkosken, Tammiston, Veromiehen, Viinikkalan, Virkamiehen ja Ylästön kaupunginosat.

18,8 milj.

Viime vuonna
Helsinki-Vantaan kautta kulki 18,8 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2016 matkustajia oli 17,2 miljoonaa.

Helsinki-Vantaalta
lähtee päivittäin noin 350 konetta yli 130 kohteeseen, 19 Aasian kohdetta.

Helsinki-Vantaa
on Suomen toiseksi vilkkain bussiasema Helsingin Kampin jälkeen.

36 000 ihmisen
työpaikka. Vuosina 2009–2015 Vantaalle syntyi yli kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin Helsingin seudun 13 muuhun kuntaan ja kaupunkiin yhteensä.

Noin 1 900
yritystä, joista 460 kansainvälistä.

Viinikkalassa
on logistiikkahallien keskittymä. Uusimpia tulokkaita alueelle on Posti, joka siirtää jakelukeskuksensa Helsingin ilmalasta Vantaalle. Alueella ovat myös esimerkiksi DHL:n, DB Schenkerin ja Hobby Hallin logistiikkakeskukset.

19 000 asukkaan
koti. Lähitulevaisuudessa koti 40 000 ihmiselle.

Vantaan hotelleissa
, pääosin Aviapoliksessa oli 947 000 hotelliyöpymistä vuonna 2017.

Hotelliasiakkaista
noin puolet suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia.

Ulkomaalaisista
eniten kiinalaisia, viime vuonna 68 000 kiinalaisten yöpymistä. Venäläisten yöpymisiä viime vuonna 23 000.

Kasvun paikat -juttusarjassa käymme kevään ja kesän aikana Suomen kasvavissa keskuksissa selvittämässä, mistä kasvu johtuu ja miten se paikan päällä koetaan.

Sarja alkaa Vantaalta. Seuraavassa osassa tutustumme Turun telakoihin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti