REFRRER:path /

Näkökulma: EKP:n pääjohtajan tehtävää haluavat kaikki maat – mutta suomalaisekonomisteille kansallisuudella ei ole väliä, vaan rahapoliittisella linjalla

Suomalaisten mahdollisuudet riippuvat siitä, onko heistä kompromissiehdokkaaksi EU-johtopaikkojen jaossa. Erkki Liikasta ja Olli Rehniä pidetään kuitenkin pätevinä tehtävään.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja on vahva vaikuttaja EU:n taloudessa. Pankin pääkonttori on Frankfurtissa Saksassa.

Pekka Mauno

Suomalaiset haluavat aina kun mahdollista maanmiehensä EU:n huippupaikoille. Mutta kun taloustieteilijöiltä kysyy, vastaus on: aivan sama, onko Euroopan keskuspankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Olli Rehn tai joku muu keskuspankkiiri euromaasta. Kunhan on pätevä ja itsenäinen päätöksenteossaan, eikä anna poliittisten päättäjien vaikuttaa.

Tällaisen kuvan saa Ekonomistikoneen tuoreesta kyselystä, jossa suomalaisilta ekonomisteilta kysyttiin mielipidettä EKP:n pääjohtajavalinnasta. Uusi pääjohtaja valitaan kesään mennessä seuraaviksi kahdeksaksi vuodeksi.

28 prosenttia vastanneista ekonomisteista katsoo, että suomalainen EKP:n pääjohtaja olisi Suomelle hyödyllistä, 25 prosenttia on eri mieltä ja jopa 47 prosenttia vastaajista on asiasta epävarma tai vailla mielipidettä.

Sen sijaan ekonomistit varjelisivat tiukasti EKP:n itsenäisyyttä. Peräti 92 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pääjohtajan itsenäinen asema on Euroopan talouden kannalta hyödyksi.

Ekonomistikone on 50 suomalaisekonomistin tapa ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Sen tulokset ovat kaikkien kansalaisten luettavissa verkko-osoitteessa ekonomistikone.fi.

Pääjohtajaehdokkaiden syytä avata talouspoliittista ajatteluaan

Ekonomistikoneessa julkaistiin vastaukset kolmeen Euroopan keskuspankkia EKP:ta koskevaan kysymykseen.

63 prosenttia ekonomisteista katsoo, että olisi tärkeää että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä ja 29 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.

Kommenteissaan useat ekonomistit alleviivaavat tulevan pääjohtajan kykyä viestiä keskuspankin päätökset uskottavasti markkinoille.

Suomalaisehdokkaat spekulaatioiden kärjessä

Kahdesta suomalaisehdokkaasta erityisesti Erkki Liikasen nimi on ollut kärkipäässä Euroopan keskuspankin pääjohtajaspekulaatioissa.

Talousuutistoimisto Bloomberg on viime kesästä lähtien kysynyt muutaman kuukauden välein Ekonomistikoneen tapaisella kyselyllä kansainvälisten ekonomistien näkemystä siitä, kuka on vahvoilla EKP:n pääjohtajaksi.

Liikasen kannatus nousi kyselyssä vuoden loppua kohti koko ajan korkeammalle. Sen sijaan alussa kärjessä ollut Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidman on pudonnut neljänneksi suurin piirtein samoille kannatuslukemille Olli Rehnin kanssa.

Kyselyä on päivitetty viimeksi joulukuussa, jolloin siihen vastasi 24 ekonomistia. Kovin laajan ekonomistijoukon käsityksestä ei siis ole kyse.

Kumpikaan ei ollut halukas kommentoimaan pääjohtajakysymystä Lännen Medialle.

Ehdokkaita myös suurista EU-maista

Kiinnostavampaa kuin Liikasen kärkisija on se, keitä muita listalla on: kolme ranskalaista, kaksi saksalaista, irlantilainen, hollantilainen, espanjalainen ja virolainen. He ovat maidensa keskuspankkien nykyisiä tai entisiä johtajia, useat taloustieteen tohtoreita.

Siis päteviä tehtävään, mutta se ei olekaan EKP:n pääjohtajan ainoa valintaperuste. Viime kädessä kyse on siitä, miten EU:n keskeisten instituutioiden kärkipaikat jaetaan.

Niitä on tänä vuonna jaossa poikkeuksellisen paljon EU-vaalien vuoksi: muun muassa parlamentin puheenjohtaja, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Kahdeksanvuotinen EKP:n pääjohtajan toimikausi sattuu vain päättymään tänä vuonna lokakuun lopussa, ja tulee siten osaksi EU-huippupaikkojen jakoa.

Mitkä ovat suomalaisten pelimerkit tässä pelissä? Eipä niitä oikeastaan ole. Suuret EU-maat jakavat huippupaikat keskenään. Jos suomalaisilla on jotain roolia, korkeintaan kompromissiehdokkaana.

Saksan ja Ranskan ylivaltaa vieroksutaan. Perinteisesti EKP:ssä on ollut näkyvissä myös linjaero Välimeren maiden ja Pohjoismaiden välillä. Kreikan, Italian ja Espanjan hallitukset eivät ole olleet niin huolissaan maidensa velkaantumisesta kuin tiukkaa taloudenpitoa kannattavat Pohjoismaat.

Ja sekin vaikuttaa, millä maalla pääjohtajan paikka on ollut aikaisemmin: Hollannilla, Ranskalla ja Italialla.

Olisiko nyt Pohjoismaiden vuoro? Ruotsi ei ole eurossa eikä Tanska, joten kompromissiehdokas voisi siis tulla Suomesta.

Se kumpi ehdokkaista tulee kyseeseen, on ensi sijassa Suomen päätös. Se ei ole Liikasen eikä Rehnin omissa käsissä, vaan Suomen hallituksen käsissä.

Hyvä arvaus on, että keskustan johtamalla hallituksella on jo mielipide asiasta. Vaikka pääjohtajan valinta menisi seuraavan hallituksen toimikaudelle, voi olettaa, että se tuskin vaihtaa enää ehdokasta: pääjohtajaspekulaatiot ovat jo nyt niin kiivaita.

Erkki Liikanen johti työryhmä, joka mietti keinoja uuden eurokriisin välttämiseksi

Ekonomistien mielestä EKP:n pääjohtajalla pitäisi olla mieluiten taloustieteellinen koulutus tai vähintään hyvä käsitys kansantalouden toiminnasta ja rahapolitiikasta.

Kysymys on EKP:n päätösten uskottavasta viestimisestä. Kun pääjohtaja tulee EKP:n neuvoston kokouksesta kertomaan neuvoston korkopäätöksen, hänen pitää kyetä selittämään se loogisesti ja antautua vielä kertomisen jälkeen median tentattavaksi. Siinä ei ilman rahapolitiikan ymmärtämystä pärjää.

Erkki Liikasella ei ole ekonomistin koulutusta, mutta pitkä 14 vuoden kokemus Suomen Pankin pääjohtajan tehtävistä.

Hän tuntee myös politiikan ja on tunnettu Brysselissä. 1980-luvun valtiovarainministeristä tuli ensin EU-suurlähettiläs ja sitten yhdeksän vuoden ajaksi EU-komissaari.

Liikasella on myös hyvä maine EKP:n piirissä. Hän johti asiantuntijaryhmää, joka euroalueen sekasortoisessa tilassa kykeni esityksiin tilanteen korjaamiseksi.

Liikanen esitti, että suurten pankkien on erotettava riskialttiit sijoituksensa talletustoiminnasta. Se, että suurpankit eivät esityksistä pitäneet, eivätkä ne ole edenneet, ei tee tyhjäksi Liikasen onnistumista.

Liikasen, 68, mahdollisuuksia heikentää ikä, sillä hän olisi 77-vuotias, kun kahdeksan vuoden pääjohtajuus päättyy.

Olli Rehnin talouskomissaarin tausta voi olla etu – tai haitta

Olli Rehnin keskuspankkikokemus on Liikaseen verrattuna lyhyt. Se ehtisi runsaan vuoden mittaiseksi ennen mahdollista pääjohtajakauden alkua.

Rehn on tohtori. Väitöskirja liippaa ekonomistien toivomaa taloustiedettä, vaikka onkin poliittisen taloustieteen puolelta.

Muutoin Rehnillä on yhtä vahvat meriitit politiikasta ja Brysselistä. Hän on ollut europarlamentaarikko ja hänellä on 10 vuoden kokemus EU-komissaarin tehtävistä. Lisäksi Rehn omaa ministerikokemusta kotimaasta.

Varsinkin toinen kausi EU:n talouskomissaarina voi olla Rehnille etu mutta myös haitta. Hän veti tiukkaa linjaa talouskriiseissä olleiden Välimeren maiden suhteen. Se voi miellyttää tiukkaa taloudenpitoa kannattavia EU:n nettomaksajamaita. Sen sijaan Rehnin otteet muistetaan ainakin Kreikassa, jossa hän oli talouskriisin ollessa syvimmillään Ateenan vihatuin mies.

EKP:n pääjohtajavalinta on osa EU:n huipputehtävien palapeliä

Sekä Rehn että Liikanen ovat sittemmin esiintymissään kulkeneet EKP:n keskilinjaa, aivan kuin välttäen ärsyttämästä EKP:n maantieteellisen jaon osapuolia.

EKP:n edellistä pääjohtajaa, ranskalaista Jean-Claude Trichetia pidettiin varovaisena pääjohtajana. Hän pyrki sopeutumaan vallitsevaan talouspoliittiseen tilanteeseen.

Sen sijaan nykyistä pääjohtajaa, italialaista Mario Draghia pidetään vahvana pääjohtajana, joka on omilla päätöksillään muokannut EU-alueen talouspolitiikkaa.

Kärkipäässä pääjohtajaspekulaatiolistalla on lisäksi kaksi ranskalaista ja yksi saksalainen. Bloombergin ekonomistikyselyssä Liikasen jälkeen kärkisijoilla ovat olleet EKP:n hallituksen jäsen Benoît Cœuré ja Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau sekä Saksan Deutsche Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidman.

Ranskalaisten mahdollisuuksia heikentää se, että EKP:n pääjohtajana on jo kerran ollut ranskalainen Jean-Claude Trichet.

Saksaa on aina kiinnostanut euroalueen talous. Siksi Weidman voi olla vahvoilla.

Toisaalta Angela Merkelin ilmoittama vetäytyminen puolueensa johdosta on herättänyt spekulaatiot, että Merkel pyrkisi EU-komission puheenjohtajaksi. Kahta huippuvirkaa Saksa ei saa.

EU:n korkeat nimitykset kietoutuvat toisiinsa. Keskeisessä roolissa on EU:n huippukokous eli EU-maiden pääministerit.

Heillä on suora mandaatti valita muiden keskeisten virkojen haltijat paitsi komission puheenjohtajaa. Tosin siinäkin hallitusten päämiehet ehdottavat henkilöä, mutta parlamentin on hyväksyttävä ehdotus.

Tausta

Vakautta ja valvontaa

Euroopan keskuspankki on 19:n euroa käyttävän maan rahapolitiikan keskeinen toimija. Sille on siirretty vastuu rahapolitiikasta näiden maiden keskuspankeilta.

EKP:n rahapolitiikan ensisijainen tehtävä on pitää yllä hintatason vakautta. Vakaan hintatason uskotaan olevan paras keino vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen.

EKP:n päätöksenteko on riippumatonta EU:n instituutioista vaikka sen pääjohtajan nimittääkin EU:n päämiesten kokous eli Eurooppa-neuvosto.

Riippumattomuus oli EKP:n historian kovimmassa testissä eurokriisin vuosina. Pankin tulkitaan pelastaneen euron kohtalon kun EKP lupasi tukea euroalueen pankkijärjestelmää kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Sittemmin EKP on pyrkinyt luomaan järjestelmän, jossa vastaavan tilanteen toistuminen ehkäistäisiin.

EKP:n keinot euroalueen pankkien valvomiseksi perustuvat tällä hetkellä valvontamekanismiin ja kriisinratkaisumekanismiin, jotka luotiin eurokriisin jälkimainingeissa.

Kaksi valvonnan peruspilaria on siis olemassa. Sen sijaan pankkien valvonnan kolmas pilari, talletussuojajärjestelmä, puuttuu vielä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti