REFRRER:path /

Panta sudelle maanomistajan luvalla

Pannoitus antaa tietoa ja estää koiravahinkoja. Sudesta on tullut osa Länsi-Suomen vakiintunutta lajistoa.

Pannoituksen kokonaiskustannus on noin 10 000 euroa sutta kohti. Länsi-Suomen susipannoituksista kerrottiin maanantaina.

Virpi Niemistö

Seinäjoki

Susien pannoitus voidaan aloittaa Länsi-Suomessa kevättalvella, jos paikallisilta metsästysseuroilta ja maanomistajilta heltiää tähän lupa.

– Pannoittamiseen tarvitaan metsästysoikeuden haltijan lupa, joten niitä voidaan tehdä vain alueilla, joilla metsästysseurat ja maanomistajat ovat suopeita tähän, selvittää Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma.

Viranomaiset käyvät paraikaa alueellisissa tilaisuuksissa vuoropuhelua Länsi-Suomen riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa suhtautumisesta pannoituksiin.

Vuosina 1998-2018 Suomessa on varustettu lähetinpannalla 166 sutta, joista vain muutama yksilö on pannoitettu Länsi-Suomessa.

Ensi vuodeksi kaavailtu Länsi-Suomen pannoitusalue koskisi aluetta pohjoisesta Satakunnasta noin Ouluun saakka.

– Tarvittavien lupien lisäksi pannoitus tarvitsee onnistuakseen riittävän lumipeitteen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler huomauttaa.

Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan pantasudet tuottavat tutkimukselle tietoa esimerkiksi laumojen reviirien rajoista ja liikkumisesta pihapiireissä.

Tätä tietoa voivat hyödyntää myös esimerkiksi marjastajat maastoja valitessaan.

Suomen susikannan painopiste on siirtynyt viime vuosina idästä länteen. Tämän on arvioitu johtuvan muun muassa siitä, että suden saaliseläimet kuten valkohäntäpeurat, metsäkauriit ja hirvet ovat keskittyneet läntiseen osaan maata.

Riistakeskuksen Luoman mukaan sudet ovat vakiintuneet osaksi Länsi-Suomen pysyvää lajistoa.

Tänä vuonna etenkin Pohjanmaan maakunnissa on kerrottu ihmisen ja suden kohtaamisista. Viime viikolla mies joutui pururatalenkillään Laihialla lähellä asutusta kahden suden piirittämäksi.

Myös metsästyskoirien joutumisista suden suuhun on uutisoitu.

Luoman mukaan pantaseurannan tärkeänä tavoitteena on ehkäistä juuri koiravahinkoja.

– Koiravahingot ovat ehkä kaikkein suurin haaste susikannan hoidossa, hän toteaa.

Metsästäjien puolelta on todettu, että paikannustietokaan ei kokonaan poista koiravahingon riskiä, koska sudet liikkuvat laajoilla alueilla ja pannoittamattomia yksilöitä on runsaasti.

Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoitus on mahdollista alkusyksyn budjettiriihessä sovitulla Lukelle suunnattavalla 300 000 euron lisärahalla.

Pannoituksen lisäksi tuolla summalla on tarkoitus palkata uusi kenttähenkilö alueen susikannan seurantaan. Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on ollut Lounais-Suomessa suuri hyöty.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt myös laajapohjaisen hankkeen suden hoitosuunnitelman päivittämiseksi.

Vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle ei tänä vuonna aseteta ylärajaa.

Metsästäjäliiton mukaan lupien hakumenettely on tällä hetkellä epäselvä ja kallis hallinto- ja metsästysmaksuineen.

Tausta

Susista lännessä 70 prosenttia

Susikannan painopiste on siirtynyt itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, jossa oli keväällä noin 70 prosenttia Suomen 165-190 sudesta. Läntisellä kannanhoitoalueella oli maaliskuussa 16 susilaumaa.

Kantatiedot päivittyvät alkavalla metsästyskaudella.

Tänä vuonna on pannoitettu 16 sutta, joista lähes kaikki Itä-Suomessa.

Suurin kustannuserä pannoituksessa syntyy helikopterin käytöstä. Itse gps-panta maksaa noin 3 000 euroa.

Tarkkaa määrää Länsi-Suomessa pannoitettavista susista ei osata sanoa etukäteen, koska työn onnistuminen on kiinni lupien lisäksi muun muassa säästä.

Budjettiriihessä myönnetyllä lisärahalla aiotaan pestata myös Pohjois-Satakunnasta Ouluun ulottuvalle alueelle susiyhdyshenkilö. Määräraha työlle on myönnetty vuodeksi, mutta sille toivotaan Luonnonvarakeskuksessa jatkoa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti