REFRRER:path /

Perussuomalaisten Meri pelkää että kansalaisille sanellaan EU:n hyvyyttä – Ihan käsittämätöntä puhetta

Eduskuntapuolueet kokoustivat keskiviikkona siitä, mitä Suomen pitäisi EU:n puheenjohtajakaudelleen edistää.

Ossi Rajala

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) järjesti virka-asunnollaan Kesärannassa keskiviikkona pyöreän pöydän keskustelun Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta, joka on heinä-joulukuussa 2019. Keskusteluun kutsuttiin kaksi edustajaa kustakin eduskuntaryhmästä.

Sipilän mukaan kaikki eduskuntapuolueet hakevat seuraavalle hallitukselle eräänlaista tarjotinta, josta kevään 2019 eduskuntavaalien pohjalta valittava hallitus voi ottaa sopivia tavoitteita puheenjohtajuuskaudelle.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Omaa puolivuotiskautta varten laaditaan oma ohjelma, jota pyritään EU:ssa edistämään.

Keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa esille nostettiin muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa, työllisyyden parantamista, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen edistämistä, ruokaturvaa, bio- ja kiertotaloutta ja pohjoista ulottuvuutta eli yhteistyötä EU:n, Venäjän, Norjan sekä Islannin välillä.


Samalla toivotaan, että kansalaiset kokisivat EU:n parantavan tavallisten ihmisten elämää.

Pieni riita syntyi

Kokousta kiiteltiin tiedotustilaisuudessa hyvähenkiseksi, mutta tavoitteista saatiin myös pieni riita aikaan.

– Kansalaiskeskustelun lähtökohta tuntuu olevan se, että integraatiota ja EU:ta on syvennettävä. Valmiina tavoitteena tuntuu olevan se, että kansalaisten uskoa EU:n hyvyyteen on vahvistettava, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri arvosteli.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki hermostui tästä.

– On vastenmielistä, että Perussuomalaiset puhuu muiden puolesta muuta kuin mitä kokouksessa on sanottu. Ihan käsittämätöntä puhetta. Se, että sanotaan, ettei EU:n legitimiteettiin luoteta, ei tarkoita valmista tavoitetta kansalaiskeskustelulle, Arhinmäki latasi.

– Kyllä te kokouksessa siihen suuntaan puhuitte, mutta nyt median edessä puhutte toisin. Ei haluta, että kukaan olisi eri mieltä, Meri sanoi.

Kolmikko muodostetaan

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli ”puheenjohtajakolmikkoina”. Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009.

Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Viro, Bulgaria ja Itävalta.

Suomea ennen on Romanian vuoro johtaa puhetta ja Suomen jälkeen vuorossa on Kroatia.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti