REFRRER:path /

Peter Vesterbackalle ei riitä Tallinnan-tunneli – nyt hän visioi 300 kilometriä tunnissa kiitäviä junia Suomen raiteille

Angry Birds -pelit maailmanmaineeseen nostaneesta Peter Vesterbackasta on tullut hurjien liikennehankkeiden veturi. Istuimme suurten visioiden yrittäjän kanssa laskemaan, voisivatko huippunopeat junat Tampereelta ja Turusta Helsinkiin vihdoin toteutua - ja mitä siihen tarvittaisiin.Miksi tyytyisimme siihen, että tehdään vain hyvää

Yksityisen rahoituksen mahdollisuutta ratahankkeisiin pohtivat Harri Jaskari (oikealla), Peter Vesterbacka (vasemmalla), Ari Koponen (toinen vasemmalta), Sinuhe Wallinheimo (keskellä) ja Ville Skinnari (toinen oikealta) Helsingin rautatieasemalla.

Anita Simola

Lapiot käteen ja porukalla kaivamaan.

Näin yksinkertaista on Suomen rataverkon kunnostaminen, jos sitä kysyy ryhmältä, joka toivoo kotimaisia ja kansainvälisiä sijoittajia ratojen maksumiehiksi.

Kun kuuntelee Tallinnan tunnelin tekijää, yrittäjä Peter Vesterbackaa, alkaa uskoa, että kaikki on mahdollista.

Mobiilipelimaailmasta tutulla Vesterbackalla on valmiina sadan miljoonan euron rahoitus tunnelin suunnitteluun. Kaikki on siinä yksityistä rahaa, ja lisää on tulossa.

Nyt hän haluaa Suomeen paremmat rautatiet ja niille yksityisiä rahoittajia.

– Suomalaisten pitäisi olla hereillä ja uskaltaa ajatella totuttua laajemmin. Ilmastonmuutos on hyvä kannustin, kun suunnittelemme nopeita ratayhteyksiä. Ne ovat kaikkien etu. Ne tuovat vakautta talouskasvuun ja tiivistävät työssäkäynnin alueita.

Istumme pöydän ääreen. Vesterbacka kaivaa esille kartan, johon uudet yhteydet on kirjattu minuutti- ja vuosiaikatauluin.

Maakunnat ovat pitkään vaatineet tunnin junaa pääkaupungista Tampereelle ja Turkuun. Kumpi valmistuu ensin? Ilmapiiri tuntuu olevan sakeana kateutta ja kilpajuoksua.

– Vastakkainasettelu on turhaa. On pötypuhetta, ettei Tampereen ja Turun ratoja voisi tehdä samaan aikaan. Meillä on varaa tehdä kaikki ja vielä lisääkin. On ymmärrettävä, että nyt on ostajan markkinat. Kiinalaiset, japanilaiset ja eurooppalaiset sijoittajat kilpailevat erilaisista hankkeista.

Tuotto yksityisille sijoittajille voisi tulla esimerkiksi näiden myöntämien rakennuslainojen koroista ja käyttöön otettavista ratamaksuista.

Tunnin juna on huono tavoite – pitää olla nopeampi

Entinen pelimies pamauttaa, että puhe tunnin junista on vanhanaikaista.

– Miksi tyytyisimme siihen, että tehdään vain hyvää. Taso pitää asettaa korkealle, eli on tehtävä maailman parasta. Jos meillä on tunnin junat, niin ne eivät ole yhtä hyviä kuin Ruotsissa Kiinasta tai Japanista puhumattakaan.

Vesterbackan teettämässä runko-ohjelmassa junayhteys Tampereelta lentoasemalle taittuu 37 ja Turusta 38 minuutissa edellyttäen, että juna viilettää 300 kilometriä tunnissa. Jos juna kulkee 220 kilometriä tunnissa, vastaavat ajat ovat 47 minuuttia Tampereelta ja 49 minuuttia Turusta.

Aikataulu on kunnianhimoinen. Uusi nopea yhteys Tampere-Helsingin lentokenttä -välillä olisi valmis helmikuun alusta 2025 ja uuden lentoradan voisi tehdä samalla.

Kun yhteys Tallinnan tunneliin on valmis, niin maakunnan keskuksista voi päästä etelänaapuriin reilussa tunnissa.

Kiinassa junat kiitävät myös pakkassäällä

Visiot herättävät kysymyksiä siitä, minkälaista tekniikkaa ja radan ominaisuuksia vaaditaan, jotta haluttuihin nopeuksiin päästään.

– Emme ole luomassa uutta teknologiaa, eikä puhuta rakettitieteestä. Japanissa ensimmäiset nopeat Shinkansen-junat olivat liikkeellä 1960-luvulla. Siellä liikutaan normiraiteilla, mutta nopeilla junilla. Puhumme 300-350 kilometrin tuntinopeudesta.

On turha syytellä Suomen ankaria talviolosuhteita.

– Kiinassa esimerkiksi Dalian-Harbin-välillä junat kulkevat jopa 30-40 asteen pakkasissa.

Miksi odotusajalle ei lasketa meillä hintaa?

Vesterbacka sukkuloi maailmalla: milloin hän piipahtaa Kiinassa, milloin Tallinnassa tapaamassa ministereitä. Hän ei ole sulautunut perinteiseen liituraitarivistöön, vaan erottuu joukosta. Asukin kertoo, että nyt mennään lujaa.

Hänen tavaramerkkinsä on edelleen kirkkaanpunainen huppari ja sävy sävyyn punaiset tennarit.

Missä tahansa hän liikkuu, hän seuraa, miten teiden ja raiteiden kunnostus toimii.

– Kun Lontoossa tehdään katuremonttia, niin se on tänään auki ja huomenna korjattu. Meillä kadut ovat revittyinä kuukausitolkulla ja kansa istuu ruuhkissa. Ihmisen ajallekin pitäisi määritellä joku hinta.

Suomessa osataan joskus tehdä nopeastikin

Kun pelialalla kasvu on nopeaa ja koodaamalla muutoksia saadaan aikaan hetkessä, väylärakentaminen tuntuisi etenevän aivan toisessa aikataulussa. Ratkaisuja tehdään vuosikymmeniksi ja jopa vuosisadoiksi eteenpäin.

Vesterbacka antaa huutia vuosikymmenten odotukselle.

– Minulle kerrottiin, että Tallinnan tunnelin suunnitteluun menee kymmenen vuotta. Meidän analyysi on, että aikaa menee puoli vuotta.

Tarvitaan vuosien suunnittelu, maapohjatutkimukset, lausunnot ja kaavat. Kyllä, aikaa tuhraantuu, jos sikseen tuleen.

– Jos rataverkostoa rakennetaan budjettivaroin, saamme odottaa. On hyvä muistaa, että ratojen sähköistäminen Helsingistä Rovaniemelle kesti yli 50 vuotta.

Miten hankkeet saadaan käyntiin nopeasti?

– Tavoitteiden pitää olla yhteiset. Hankkeet eivät saa mennä liian poliittisiksi. Nykyinen tapa toimia hitaasti on maan tapa. Siitä on päästävä irti.

Kaava- ja lupa-asioissa voi edetä ripeästi, jos on tahtoa.

– Suomessa on todella hyviä virkamiehiä, ja sitten on perinteisiä hyviä virkamiehiä, hän vihjaa.

Jos on yhteinen tahtotila, niin tulosta kyllä syntyy.

– Miettikää, miten nopeasti Äänekoskelle saatiin sellutehdas, kun oli ohituskaista luvituksessa, tarvittavat ympäristöselvitykset ja kaavat vuodessa. Kyllä Suomessa osataan tehdä nopeasti, kun halutaan ja tiedetään mitä halutaan saada aikaiseksi.

Toiveet nopeista junayhteyksistä ovat nyt monen kansanedustajankin listalla. Ainakin Harri Jaskari (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ovat vaatineet nopeampia yhteyksiä. He kaikki kuuluvat samaan ryhmään, jossa on mukana Vesterbacka. Ryhmä pohtii yksityisen rahoituksen mahdollisuuksia uusiin ratahankkeisiin.

Modernilta Helsinki-Vantaalta puksutellen eteenpäin

Yksityisiä sijoittajien hakevan ryhmän marssijärjestys on selvä. Haetaan sijoittajia ja katsotaan, millä ehdoilla he lähtevät mukaan. Jos valtio on mukana, niin tervetuloa. Piristysruisketta odotetaan myös EU:lta.

Ryhmän mukaan moni kansainvälinen rahoittaja on tyytyväinen, että valtio on mukana. Se tuo vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Suomi on vakaa maa, mikä tekee siitä entistä houkuttelevamman kohteen.

Vesterbacka seuraa kiinteästi, mitä tapahtuu Ruotsissa.

– Ruotsi on saanut 17 kertaa enemmän EU:n infra-rahaa kuin Suomi. Puuttuuko meiltä rohkeutta, olemmeko näpertelijöitä?

Satikutia saavat myös lentokentän jatkoyhteydet.

– Meillä on tunnettu ja vilkas lentokenttä, Aasian liikenteen kiistaton kuningas, mutta millä matkustaja lähtee kentältä eteenpäin? Hitaalla puksujunalla, Vesterbacka naurahtaa ja kiirehtii rautatieasemalle päämääränä tällä kertaa Tampere. Juna on aikataulussa.

Kuka

Peter Vesterbacka, isojen visioiden mies

Mikä mies:
50-vuotias yrittäjä on kotoisin Porista, asuu Espoossa.

Meriittejä:
Markkinoinnin opintoja ja Åbo Akademin kunniatohtori. Tongji University Shanghain yrittäjyyden ja innovaatioiden vieraileva professori. Mukana usean peleihin ja tekoälyyn keskittyneen startup-yrityksen hallituksessa, neuvonantajana ja sijoittajana. Peliyhtiö Rovio Entertainmentin Mighty Eagle, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja vuoteen 2016. Perustanut HP Bazaarin, MobileMondayn ja keksinyt StartupSauna brändin.

Lisäksi:
Kuuluu startup-tapahtuma Slushin perustajiin. Politico lehti valitsi 28 eurooppalaisen listalle, jotka muuttavat tänä vuonna eniten Eurooppaa. Puhuu jonkin verran myös kiinan kieltä.

Visioita: Tallinnan tunneli ja koko rataverkon vetäminen uusiksi on osa Suomi111-ohjelmaa. Vuonna 2028 Suomi täyttää 111 vuotta. Silloin Suomen tulisi olla ykkönen kaikilla mittareilla, ei pelkästään koulutuksessa ja onnellisuudessa.

Oho:
Harrastaa kävelyä ja salibandya. Suomen Salibandy Oy hallituksessa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti