REFRRER:path /

Poliisien sijoittelu voi mennä Suomessa uusiksi – Maailman kriisit lisäsivät suomalaisten turvatto

Turun puukkoiskusta on kulunut ensi sunnuntaina puoli vuotta. Poliisihallituksessa selvitetään nyt, mikä olisi poliisien oikea määrä piireittäin. Toiveissa on myös poliisien määrän kasvattaminen 7250:een vuoteen 2025 mennessä.

Poliisihallitus haluaa kasvattaa poliisien määrää nykyisestä. Elokuussa poliisi otti ripeästi kiinni puukkoiskun tekijän.

Päivi Ojanperä

Terroritekona tutkittavan Turun puukkoiskun jälkeen poliisin resursseja on lisätty. Seuraavaksi on tarkoitus pohtia tarkemmin, miten rahat kohdennetaan. Poliisihallitus alkaa selvittää, mikä olisi oikeudenmukainen poliisien määrä piireittän. Suomessa on tällä hetkellä 11 poliisipiiriä. Tarkoitus on sijoittaa enemmän poliiseja sinne, missä on riskit ovat isoimmat.

– Asukasluku ja rikosten määrä antavat pohjaa mallille, kertoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallituksesta Lännen Medialle.

Yksittäinen tapaus, edes Turun isku, ei Kolehmaisen mukaan vaikuta oleellisesti poliisien sijoitteluun, vaan kyse on kokonaisuudesta.

Kolehmainen pitää hyvänä sitä, että nykyinen hallitus on havahtunut turvallisuustilanteen muutokseen, johon Turun puukotuskin vaikutti. Lisämäärärahojen ansiosta poliisien määrä pystytään pitämään tänä vuonna noin 7200:ssa. Toiveissa on, että lähivuosina poliiseja olisi nykyistä enemmän.


Kolehmaisen mukaan Poliisihallitus on laatinut edellisen sisäministerin Paula Risikon

(kok.) toimeksiannosta pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelman poliisien määrästä. Tavoitteena on, että vuonna 2025 poliiseja olisi 7250. Kolehmainen muistuttaa, että vielä vuonna 2010 poliiseja oli Suomessa noin 8000.

– Tosi hyvä, että tällainen henkilöstösuunnitelma on nyt tehty. Tähän asti on menty kädestä suuhun.

Poliisin henkilöstösuunnitelma etenee poliitikkojen päätettäväksi.

Turun iskun silminnäkijä, turkulainen Klaus Ristola, ei pelkää kulkea Kauppatorilla. Hän on valmis jo jättämään tapahtuman taakseen. Vaikuttaa siltä, että kaikki suomalaiset eivät ole yhtä pelottomia kuin Ristola. Tutkimusten mukaan näyttää päinvastoin siltä, että suomalaisten turvallisuuden tunne alkoi rapista jo vuosia ennen Turun iskua. Suomalaiset ovat aiempaa enemmän huolissaan turvallisuudesta – niin kansallisesta kuin omasta ja perheen turvallisuudesta. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreen arvotutkimuksen mukaan turvallisuus on noussut suomalaisten tärkeimmäksi arvoksi kolmessa vuodessa. Kyselytutkimus tehtiin heinäkuussa 2017 eli ennen Turun iskua.

Trendi on kuitenkin selvä:

– Meidän tutkimustemme mukaan rikollisuuden pelko on lisääntynyt vuoden 2014 jälkeen jonkin verran, kertoo tutkija Petri Danielsson Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Kun terrori- tai väkivallanteoista uutisoidaan intensiivisesti, ihminen alkaa entistä herkemmin nähdä uhkakuvia kaikkialla.

– Negatiivinen puhe yleistyy myös netissä Turun puukotuksen kaltaisen tapahtuman jälkeen. Kirjoituksia tulkitaan herkemmin vihamielisesti. Aletaan syytellä ja puolustella, toteaa Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Turvattomuuden tunne voi hellittää, jos huomaa, että ikäviin asioihin reagoidaan. Viranomaisilla on oma roolinsa siinä, miten nopeasti poikkeuksellisen tapahtuman jälkeen päästään normaaliin päiväjärjestykseen.

Poliisi on lisännyt näkyvyyttä yleisillä paikoilla ja yleisötilaisuuksissa. Kyse on kuitenkin aina tasapainottelusta. Turvatoimet eivät saa haitata ihmisten arkea liikaa: hyvä turvallisuus on tavallaan myös näkymätöntä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti