REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »

Puutiaisia ennätysmäärä viime vuonna – punkki viihtyy entistä enemmän myös kaupunkien puistoissa ja joutomailla

Esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat Turun yliopiston tutkimuksen mukaan erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita. Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen lisäksi puutiaisista havaittiin kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa.

Puutiainen eli punkki levittää kahta ihmiseen tarttuvaa sairautta, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Virpi Niemistö

Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat selvästi kasvaneet viime vuosikymmenten aikana.

Filosofian maisteri Jani Sormusen Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan puutiaiset viihtyvät hyvin myös rakennetuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla.

Sormunen korostaa, että puutiaisista on tärkeää tiedottaa etenkin kaupunkialueilla, joissa ihmiset eivät välttämättä ajattele olevansa alttiina puremille.

– Punkkisyyni pitää muistaa tehdä, sillä muuta estokeinoa ei toistaiseksi ole, hän muistuttaa.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän puutiaisten eli punkkien määrää ja laajentavan niiden levinneisyysaluetta pohjoisemmaksi Pohjois-Euroopassa.

Sormusen mukaan entistä leudommilla talvilla, isäntäeläinten levinneisyydellä ja joidenkin tutkimusten perusteella maanmuokkauksella voi olla vaikutusta puutiaisten leviämiseen.

Kaupungissa bakteerin kantajia

Sormunen tutki väitöskirjassaan Varsinais-Suomen puutiaispopulaatioita ja niissä esiintyviä taudinaiheuttajia sekä näissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia.

Tutkimusaineisto koostui yhteensä noin 14 000 puutiaisyksilöstä, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017.

Tutkimusryhmä kartoitti puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintyvyyttä myös Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla kesällä 2017. Elinvoimaisia puutiaispopulaatioita löytyi jopa kaupunkialueen puistoista ja joutomailta.

Huolestuttavaa oli, että esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita.

– Runsaasti taudinaiheuttajia kantavat puutiaiset tiheään asutuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla voivat muodostaa suuremman riskin kuin luonnollisemmissa ympäristöissä runsaampina elävät, joita ihmiset kohtaavat harvemmin, Sormunen toteaa.

Korkeimmat määrät viime vuonna

Kaikilta niiltä tutkimusalueilta, joilta vertailuaineistoa oli saatavilla, löytyi runsaammin puutiaisia vuosina 2012–2017 kuin vuonna 2000.

Alueilla, joilla tutkimuksia tehtiin useampana vuonna, korkeimmat määrät mitattiin viimeisenä tutkimusvuotena eli viime vuonna.

Kaiken kaikkiaan määrät näyttivät Sormusen mukaan kasvavan tutkimusten aikana.

– Havaitsimme puutiaisia etenkin saarilta ja merenrannan tuntumasta. Sisämaassa oli kuitenkin vielä alueita, joilta niitä ei löytynyt, Sormunen sanoo.

Noin 22 prosenttia tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista kantoi borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereita, mikä on koko Suomen keskiarvoa korkeampi osuus. – Puutiaisaivotulehdusvirusta emme havainneet kuin Seilin saarelta, ja sieltäkin vasta kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Se vaikuttaakin ilmaantuneen saarelle tutkimusten aikana, Sormunen summaa.

Monia taudinaiheuttajia

Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen ohella tutkijat havaitsivat puutiaisista myös kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia lajeja.

Näiden lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole vielä juuri näyttöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattujen, mikrobiologisesti todennettujen borrelioositapausten määrät ovat olleet kasvussa vuodesta 1995 lähtien.

Jani Sormusen väitöskirja Questing ticks, hidden causes: tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland tarkastetaan Turun yliopistossa keskiviikkona 5. joulukuuta.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »