REFRRER:path /

Liikenne

Liikenne -aiheessa kerromme monipuolisesti liikenteestä, liikennevälineistä  ja liikenteeseen liittyvistä käytännön asioista.

« »

Renkaista irtoavan kumipölyn ympäristövaikutuksia tunnetaan vielä huonosti

Autonrenkaasta hioutuu elinkaaren aikana toista kiloa pölynä ilmaan.

STT, Janne Linnovaara

Suomen tiet rouhivat renkaiden kulutuspintaa kiusallisen nopeasti. Tämän voi jokainen autoilija todeta ainakin keväisin ja syksyisin renkaiden vaihdon yhteydessä.

Henkilöauton rengas menettää elinkaarensa aikana massastaan jopa puolitoista kiloa pölynä ilmaan, mutta vasta aivan viime aikoina on alettu kunnolla tutkia renkaista irtoavan kumipölyn vaikutuksia muuhunkin ympäristöön kuin hengitysilmaan. Muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) ja muutamissa yliopistoissa on tehty tai tehdään parhaillaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia.

Rengaspöly niputetaan monissa selvityksissä samaan luokkaan mikromuovien kanssa. Kumipöly kuitenkin eroaa koostumukseltaan tyypillisestä mikromuovista.

– Autonrenkaiden kulutuspinnan kumiseos koostuu sekä synteettisestä että luonnonkumista. Synteettinen kumi on käytännössä se mikromuoviosuus. Lisäksi niissä on erilaisia kemikaaleja ja muita yhdisteitä kuten hiilimustaa, kertoo erikoistutkija Outi Setälä Sykestä.


Mikromuoveja syntyy liikenteessä myös esimerkiksi tiemerkintöihin käytetyistä maalimassoista. Maailmalla suurin huomio on kohdistunut merien muoviroskaan, mutta liikenteen rengaspöly ja mikromuovit päätyvät Suomessa pääosin sisävesiin. Niiden vaikutusta Suomen matalien järvien ekosysteemeihin ei ole toistaiseksi selvitetty.

Puhdistamot tehokkaita

Pelkästään Helsingin Mechelininkadun liikenteen on Syken mukaan laskettu tuottavan rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa. Kaupungeissa ja taajamissa huomattava osa rengaspölystä kulkeutuu hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille.

– Tutkimuksissa on todettu, että puhdistamot pystyvät jopa 99-prosenttisesti poistamaan puhdistamolle tulevan mikromuovin, kertoo vesihuoltoinsinööri Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.

Osa kaupunkien hulevesistä kulkeutuu kuitenkin käsittelemättömänä vesistöihin. Samoin haja-asutusalueilla sadevedet huuhtovat rengaspölyn valtateiden varsilta helposti suoraan järviin ja jokiin. Vettä painavampana kumi painuu vesistöjen pohjalle.

Valtateiden varsilla rengaspölyn päätymistä vesistöihin voi Setälän mukaan torjua osin samoilla keinoilla kuin ravinteiden kohdalla.

– On rakennettu erilaisia suojavyöhykkeitä, pidätysaltaita ja luonnonkosteikkoja. Tähän on nyt lisäksi kehitteillä erilaisia kaupunkiympäristöön paremmin sopivia teknisiä ratkaisuja.

Setälän mukaan Syke kehittää myös Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa mittausmenetelmää, jonka avulla hulevesien mikroskooppisista hiukkasista saadaan laadukasta tietoa.

Muista

Väärät paineet ja huolimaton varastointi ovat myrkkyä renkaille

Väärät rengaspaineet lyhentävät renkaan käyttöikää. Tarkista paineet kerran kuukaudessa vararengasta unohtamatta.

Vältä voimakkaita jarrutuksia ja kiihdytyksiä varsinkin tuliterillä renkailla.

Tarkkaile renkaiden kulumista, ja vaihda tarvittaessa renkaiden paikkoja. Jos renkaiden kunnossa on suuria eroja, paremmat renkaat laitetaan taakse.

Nastarenkaiden pyörimissuunta on säilytettävä koko käyttöiän ajan.

Säilytä renkaat puhtaina ja kuivina pimeässä ja viileässä paikassa. Kuumuus ja suora auringonvalo haperruttavat renkaita.

Myös bensiini, öljy ja rasvat saattavat vahingoittaa varastoitua rengasta.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »