REFRRER:path /

Liikenne

Liikenne -aiheessa kerromme monipuolisesti liikenteestä, liikennevälineistä  ja liikenteeseen liittyvistä käytännön asioista.

« »

Suomalaiset ajavat vähemmän arvokkailla autoilla kuin norjalaiset ja ruotsalaiset – veromuutoksilla vähän vaikutusta autokantaan

Tutkimuksen mukaan Suomen autokanta on selvästi vähemmän arvokas ja vanhempi kuin vertailumaissa Ruotsissa ja Norjassa. Arkistokuva.

Ossi Rajala

Muutokset autoverotukseen vuosina 2003, 2008 ja 2012 eivät ole vaikuttaneet merkittävästi uusien autojen määrään tai heijastuneet vanhojen autojen poistumiseen autokannasta.

Näin kerrotaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Berkeleyn yliopiston tutkimuksessa, jossa arvioidaan auto- ja polttoaineverojen muutosten vaikutuksia Suomen, Ruotsin ja Norjan autokantoihin.

Tutkimuksen mukaan Suomen autokanta on selvästi vähemmän arvokas ja vanhempi kuin vertailumaissa Ruotsissa ja Norjassa.

Vuoden 2003 autoverouudistus pienensi eroa hieman. Veromuutokset näyttävät heijastuvan hieman myös uusien autojen hiilidioksidipäästöintensiteettiin, mutta muutokset päästöissä eivät ole suuria.

Dieselautojen osuus sen sijaan lisääntyi jyrkästi kaikissa kolmessa maassa hiilidioksidiperusteisten verojen käyttöönoton jälkeen.

Nyt julkaistut tulokset ovat laajan tutkimusohjelman ensimmäiset, alustavat ja vasta kuvailevat tulokset.

Tutkimuksen mukaan autoveromuutokset heijastuivat myytyjen autojen määrään lyhytaikaisesti ennen muutosta ja muutosten jälkeen.

Suomen vuosien 2003 ja 2012 verouudistusten jälkeen ensirekisteröityjen autojen lukumäärässä havaitaan myös muutoksia pidemmällä aikavälillä, mutta on epäselvää johtuvatko muutokset juuri autoveron muutoksista.

Tutkimusta varten on kerätty aineistoa vuosilta 2000-2014.

Polttoaineverojen osalta tutkimuksessa selvitettiin, erosiko Suomen vuoden 2012 polttoaineverojen korotuksen siirtyminen kuluttajahintoihin alueiden tulojen ja varallisuuden tai väestötiheyden mukaan.

Tulosten perusteella dieselveron korotuksesta hintoihin siirtyi suurempi osuus verrattain pienituloisilla ja alhaisen asuntovarallisuuden alueilla. Alimmissa alueellisissa tulo- ja varallisuusryhmissä veronkorotuksesta siirtyi hintoihin 15-20 prosenttiyksikköä enemmän kuin ylimmissä tulo- ja varallisuusryhmissä. Myös tiheämmin asutuilla ja kaupunkimaisimmilla alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin pienempi osa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »