REFRRER:path /

Suomessa on moninkertaisesti enemmän rahapeliautomaatteja kuin Ruotsissa tai Norjassa

Mikko Pulliainen

Ruotsalaiseen ja norjalaiseen pelikulttuuriin verrattuna Suomessa on suhteessa merkittävästi enemmän rahapeliautomaatteja.

Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä julkaiseman, pelihaittojen ehkäisytoimia pohtivan raportin mukaan automaatteja on Suomessa 3,3 kappaletta tuhatta asukasta kohden, kun taas Ruotsissa luku on 0,58 ja Norjassa 0,77. Suomessa automaatteja on siis noin 5,5-kertaisesti Ruotsia enemmän.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) on jättänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen rahapelien sijoittelusta sekä mainonnasta. Lernerin mukaan suomalainen käytäntö sijoittaa automaatit esimerkiksi kauppojen kassojen läheisyyteen johtaa siihen, että peliongelmaiset altistuvat suoraan rahapelaamiselle.

Ruohonen-Lernerin mukaan ”rahapeliautomaattien sijoittaminen erilliseen valvottuun tilaan olisi merkittävä osaratkaisu rahapeleistä johtuvien kokonaishaittojen vähentämisessä”.


– Audiovisuaalisten mediapalvelujen direktiiviä uudistetaan parhaillaan. Myös rahapelien mainontaa ollaan sisällyttämässä direktiiviin. Olisi tarpeellista määritellä, kuuluuko rahapeliautomaattien sijoittelu rahapelien mainontaan, Ruohonen-Lerner jatkaa.

STM:n raportin mukaan rahapeliautomaatteja paljon pelaavien keskuudessa rahapeliongelmien yleisyys on noin kolminkertainen muuhun väestöön nähden. Peliongelmaisia hoitavan Peliklinikan verkossa toimivaan hoito-ohjelmaan osallistuneista ja rahapeliautomaatteja pelaavista noin 60 % kokee automaattien aiheuttaneen itselleen ongelmia.

Vaikka suomalaisten automaattien pelipanokset ovat sangen pienet verrattuna vaikkapa Australiaan tai Iso-Britanniaan, voi pienelläkin panoksella saada paljon pahaa aikaan.

– Peleissä ei ole mitään pakollisia rajoituksia, vaan niitä voi pelata niin kauan kuin rahaa riittää. Siinäkin pystyy häviämään huomattavia summia, ja keskimäärin raha-automaatit ovat yhteiskunnan pienituloisempien ja huono-osaisempien pelejä. Heillä on vähemmän varaa hävitä rahaa, ja kuukausitasolla muutaman sadan euron tappio voi olla hyvinkin merkittävä, kertoo THL:n erikoistutkija Jani Selin.

Selinin mukaan automaattien sijoittelua tulisi pohtia myös alueittain.

– Voitaisiin tapauskohtaisesti miettiä, onko jollakin paikalla tai alueella pelimyyntioikeutta, esimerkiksi tietyissä kaupunginosissa tai koulujen lähellä. Kansainvälisestä tutkimuksesta tiedetään että rahapeliautomaatteja ja -myyntiä on tyypillisesti enemmän niillä alueilla, joissa asuu sosioekonomiselta taustaltaan heikompia ihmisiä. Suomessa ei varsinaista tutkimusta ole, eikä asia ole yksiselitteinen, mutta täältäkin on olemassa viitteitä siitä, että automaattien sijoituskriteerinä on ollut se, mistä saadaan parhaat tuotot.

Norjassa rahapeliautomaatit siirrettiin erityisiin pelisaleihin vuonna 2007. STM:n raportin kirjoittajat päättelevät, että rahapeliautomaattien sijoittaminen erityisiin pelisaleihin Suomessakin vähentäisi todennäköisesti pelihaittoja, mutta myös rahapeliautomaattipelaamista merkittävästi. Toimenpide mahdollistaisi pelipisteissä tapahtuvan entistä tehokkaamman ongelmallisen pelikäyttäytymisen tunnistamisen. Toisaalta erityisiin pelisaleihin sijoitetuissa rahapeliautomaateissa on korkeampi haittariski kuin hajasijoitetuissa automaateissa.

Raporttia kommentoi kaksi rahapelihaittojen ehkäisyä erinomaisesti tuntevaa kansainvälistä asiantuntijaa. Heistä toinen, kanadalaisen University of Lethbridgen professori Robert Williams toteaa, että erityisesti rahapeliautomaattien hajasijoittelusta luopuminen olisi suositeltavaa.

Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski painottaa, että automaattien sijoittelu on hyvin vanha kansallinen käytäntö

– Sen hyvä piirre on, että rahapelaaminen on näkyvää ja avointa. Sijoittelu mahdollistaa sen, että joka kunnassa on mahdollista harjoittaa raha-automaattitoimintaa. Jos automaatit vietäisiin pelisaleihin, noin 250 kunnassa ei niitä jatkossa olisi.

Nummikosken mukaan automaattien siirtäminen pelisaleihin tarkoittaisi, että pelien panokset kasvaisivat.

– Sellainen henkilö, joka haluaa pelata paljon, löytää pelaamiselleen kanavan, on se sitten pelisali tai internet.

Nummikosken mukaan pelaaminen ja pelihaitat ovat siirtymässä verkkopeleihin. Mikäli peliautomaattien sijoittelua muutettaisiin, kyseessä olisi satojen miljoonien eurojen päätös, eikä Veikkaus voisi tehdä sellaista yksin.

Valtioneuvoston rahapelien toimeenpanoa koskevan asetuksen mukaan pelipisteissä saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 18 600 raha-automaattia ja erityisautomaattia. Erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 3 900 raha-automaattia ja erityisautomaattia.

Nummikoski kertoo, että Peliautomaattien sijoitusratkaisut tehdään Veikkauksen kumppaneiden sekä asiakasvirtojen perusteella.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti